Ruoan hinta on laskenut Suomessa. Pääsyy on kaupan osuuden pieneneminen, kertoi Luonnonvarakeskuksen ja Pellervon taloudellisen tutkimuslaitoksen joulukuinen raportti peruselintarvikkeiden hintakehityksestä.
Elintarvikkeiden hinta laski kauppaketjujen ”halpuutuksessa” vuosina 2014—2016. Myös alkutuottajien saama osuus ruoan kuluttajahinnoista pienentyi jonkin verran. Teollisuuden suhteellinen osuus ruoan hinnasta kasvoi.
— Vaikka kauppa on puhunut halpuutuksesta, yllättävintä oli, kuinka paljon kaupan osuus hinnasta laski, Luken tutkimusprofessori Jyrki Niemi toteaa.
Tehokkaampaa kauppaa
Kuluttajaekonomian professori Visa Heinonen Helsingin yliopistosta ei yllättynyt raportin tuloksesta.
— Ruoan hinta määräytyy markkinoilla. Koska maailmanmarkkinahinnat ovat laskeneet, se heijastuu myös Suomeen, Heinonen toteaa.
Vaikka vähittäiskauppa on Suomessa hyvin keskittynyttä, se ei kuitenkaan merkitse täyttä umpiota. Lidl tuli markkinoille 16 vuotta sitten. Jos ruokaketjujen katteet olisivat liian korkeat, ulkomaisia kilpailijoita tulisi melko varmasti lisää.
Ihan heti kaupan kannattavuudesta ei kannata silti olla huolissaan.
— Emme tiedä varmasti, missä määrin kauppa on tehostanut toimintaansa. Osuuden pieneneminen voi johtua myös itsepalvelukassoista ja paremmasta logistiikasta, Heinonen muistuttaa.
Teollisuuden osuuden kasvu taas selittyy ennen muuta jalostusasteen nousulla. Nykyään kuluttajat ostavat ruokansa yhä valmiimpana, eineksinä ja valmissalaatteina.
— Tässä on tietysti kääntöpuolena muovijätteen määrän kasvu.
Maatilojen karu arki
Maa- ja metsätaloustuottajat ovat raportin julkistuksen jälkeen muistuttaneet, että alkutuotannon kannattavuus on edelleen heikkoa Suomessa. Heinonen tunnistaa ongelman.
— Nykyajattelu, jossa maatalousyrittäjät nähdään yrittäjinä, on aika rankkaa etenkin pientilallisille. Suunta on kohti yhä suurempia ja harvempia tiloja. Pieniä toimijoita voi vielä joutua vasaran alle.
Onko tuotannon tehokkuus ainoa mielekäs tapa tarkastella maatiloja?
— Monilla tiloilla on myös kulttuurihistoriallista arvoa. Jos koko maa halutaan pitää asuttuna, pientilojen alasajo ei helpota tavoitetta.
Keinolihaa kylmiöön
Laskeeko ruoan hinta edelleen? Kyllä ja ei, Heinonen arvioi.
— Ruoan osuus kotitalouksien kokonaiskulutuksesta on laskenut hurjasti. Sata vuotta sitten se oli 50 prosenttia, nyt 12, professori toteaa.
— Ilmastonmuutoksen ja sään ääri-ilmiöiden yleistymisen vuoksi globaalit hinnat tuskin laskevat, vaan paineita on pikemminkin nousuun.
Jos lihantuotanto siirtyy soluviljelmiin tai keinolihan kehittely etenee, hintapolitiikka menee jälleen uusiksi.
Artikkeli on julkaistu Yliopisto-lehden numerossa Y/01/19.