– Epäselvää riskitapausta leimaa erimielisyys siitä, mitä esille saatu tieto tarkoittaa terveyden tai ympäristönsuojelun kannalta, ja toisaalta myös siitä, minkälaiset päätökset ja toimenpiteet ovat oikeutettuja, kun riskit ja epävarmuudet on tunnistettu, sanoo väittelijä Anu-Liisa Rönkä Helsingin yliopistosta.
Tutkijan mukaan epäselvien riskitapausten käsitteleminen edellyttää maksimaalista avoimuutta ja osallistamista. Vuorovaikutusta tulee toteuttaa niin asiantuntijoiden kesken kuin sidosryhmien ja yleisönkin suhteen. Oleellista on saada aikaan keskustelua aiheeseen liittyvistä näkemyseroista ja erilaisista arvoista.
– Matkapuhelinsäteilystä käyty keskustelu osoitti, kuinka vaikea tämä tehtävä on. Keskustelua hallitsi osapuolten määrittelykamppailun henki, joka vieraannutti yleisön itse asiasta, Rönkä sanoo.
Hänen mukaansa keskeinen kysymys on, miten keskenään ristiriitaisia tieteellisiä johtopäätöksiä ja asiantuntijoiden riskitulkintoja voidaan jäsentää sellaisella tavalla, joka laimentaa vastakkainasettelua ja edistää vuorovaikutusta.
Vuorovaikutus avainasemassa, ei niinkään oikea tai väärä tieto
Väitöskirjasta ilmenee, että ristiriitaisen tiedon leimaaman riskitapauksen käsittelyssä tulisi välttää oikean ja väärän tiedon näkökulmaa. Aiheen mustavalkoinen jäsentäminen kytkee päälle määrittelykamppailun, kun taas viestinnän kannalta avainasemassa olisi vuorovaikutus.
– Ristiriitaista tietoa tulisi jäsentää ennemmin tiedon vahvuuden ja heikkouden kehyksessä kuin oikean ja väärän tiedon kehyksessä.
Riskinmäärittely perustuu yleensä vahvaan tietoon. Matkapuhelinsäteilyn tapauksessa kiistaa on aiheuttanut se, minkä verran painoarvoa heikon tiedon osa-alueille halutaan antaa riskinmäärittelyssä. Osa asiantuntijoista on sitä mieltä, että tiedon epävarmuus on tapauksessa niin oleellista, että myös se tulisi ottaa huomioon riskin kokonaiskuvaa arvioitaessa.
– Kaikessa riskiviestinnässä tulisi tehdä ymmärrettäväksi erimielisyyttä ja käsitellä avoimesti asiantuntijoiden erilaisia riskitulkintoja. Se lopulta nimenomaan nopeuttaa kokonaiskuvan hahmottumista. Erimielisyyttä ei pidä pelätä tai torjua näkyvistä, vaan käsitellä sitä avoimesti, Rönkä toteaa.
****************************************
YTM Anu-Liisa Rönkä väittelee 7.6. klo 12.15 Helsingin yliopiston valtiotieteellisessä tiedekunnassa aiheesta Kohti vuorovaikutteista riskiviestintää – Tapausesimerkkinä langattoman viestintätekniikan säteily. Väitöstilaisuus järjestetään Lahden tiedepuiston Aalto-auditoriossa osoitteessa Niemenkatu 73, Lahti.
Vastaväittäjänä on professori Tapio Litmanen, Jyväskylän yliopisto, ja kustoksena on professori Janne Hukkinen Helsingin yliopiston valtiotieteellisestä tiedekunnasta.
Väitöskirja on myös elektroninen julkaisu ja luettavissa E-thesis -palvelussa.
Väittelijän yhteystiedot: Anu-Liisa Rönkä, p. 050 917 4293, anuliisa.ronka@gmail.com