Reilu kauppa opettaa viljelijöille bisnestaitoja

Tohtoriopiskelija Kinga Polynczuk-Alenius tutkii miten eettinen kauppa markkinoi itseään sosiaalisessa mediassa.

Tohtoriopiskelija Kinga Polynczuk-Aleniuksen mukaan kestävä kehitys on monesti onttoja sanoja. Reilu kauppa, joka on osa eettistä kauppaa, sen sijaan on konkreettisia tekoja – suorastaan käsin kosketeltavia jokapäiväisiä elintarvikkeita. Siksi sitä on myös mielekästä – ja mielenkiintoista – tutkia.

– Maailmankaupasta on kadonnut yhteys ihmiseltä ihmiselle. Reilu kauppa pyrkii palauttamaan tuon yhteyden tuottajan ja ostajan välille. Aiemmin yhteydet olivat tapaamisia reaalimaailmassa, nykypäivänä kohtaamiset tapahtuvat monesti sosiaalisen median välityksellä, kertoo Polynczuk-Alenius.

Tavoitteena tehdä itsensä tarpeettomaksi

Nykyinen globaali markkinatalous on monimutkainen järjestelmä, jossa asioilla on mutkikkaita vuorovaikutusreittejä ja jossa oikeudenmukaisen maailmankaupan edistäminen ei ole yksinkertaista.

– En haluaisi mustamaalata suuryrityksiä, mutta esimerkiksi kotimaani Puolan köyhät tehdastyöläiset ovat saman globaalin järjestelmän uhreja kuin kehitysmaiden maanviljelijät, Polynczuk-Alenius pohtii.

Siksi muutos reilumpaan voisi auttaa molempia.

– Tulevaisuudessa ei tulisikaan olla enää reilua kauppaa, sillä epäreilua vaihtoehtoa ei olisi enää saatavilla. Maailmanlaajuinen oikeudenmukaisuus olisi osa arkielämää niin Suomessa, Puolassa kuin eteläisen pallonpuoliskon valtioissa.

Uusi visuaalinen ympäristö

Sosiaalinen media on luonut aivan uuden mahdollisuuden luoda yhteyksiä tuottajien ja kuluttajien välille. Viljelijä voi itse suoraan jakaa kokemuksiaan esimerkiksi Facebookissa.

Uusi mediaympäristö tukee voimakkaasti kuvan ja videoiden käyttöä. Visuaalisuudella on keskeinen merkitys kun rakennetaan tuttuutta ja yhteenkuuluvuuden tunnetta maapallon vastakkaisilla puolilla elävien tuottajien ja kuluttajien välille. On perin inhimillistä olla kiinnostunut ennemmän tuttujensa kuin tuntemattomien hyvinvoinnista.

Sosiaalinen media ei ole kehitysmaissa samankaltainen itsestäänselvyys kuin länsimaisessa yhteiskunnassa.

– Pitää tietenkin olla tietokone, internet-yhteys ja näiden käyttötaito Polynczuk-Alenius muistuttaa. – Kaikkein köyhimmillä ei näitä ole, mutta toisaalta heille reilu kauppa ei monesti muutenkaan ole mahdollinen vaihtoehto.

Viljelijästä moniosaajaksi

Etelän maanviljelijälle reilu kaupan järjestelmä tarjoaa mahdollisuuden oppia ymmärtämään tuotantoketjua ja käyttämään nykyaikaisen kaupankäynnissä keskeisiä välineitä kuten tietokonetta ja älypuhelinta.

Viljelijä ei enää vain kylvä ja korjaa satoa, vaan pystyy myymään satonsa itse ja neuvottelemaan myyntiehdoista.

– Lopputuloksena viljelijöiden hyvinvointi parani merkittävästi. Voimmekin kysyä, haluammeko onnellisia tuottajia, jotka pystyvät hoitamaan itse valtaosan asioistaan vai onnettomia viljelijöitä, joille maksamme vain hieman isompaa korvausta kuin olisi aivan pakko, Polynczuk-Alenius lopettaa.

Maailman suurin Reilu kahvitauko - Fairtrade Challenge järjestetään 13.–15. toukokuuta ympäri maailman ja Unicafe on ottanut haasteen vastaan. Kohottakaamme kuppi kuumaa reilun kaupan edistämiseksi!

 

    Lue lisää aiheesta: Talous & yhteiskunta