Rauhanturvaajien kokemusasiantuntijuudesta paljon opittavaa

Rauhanturvaajien haastatteluaineistoon perustuva väitöstutkimus nostaa esiin rauhanturvaajaksi hakeutumisen syitä, rauhanturvatyön yksilöllisiä merkityksiä sekä haasteita, joita rauhanturvatyössä kohdataan.

Suomalaisten panos Yhdistyneiden kansakuntien rauhanturvaamistoimintaan on ollut merkittävä ja kuudenkymmenen vuoden aikana hankittu kansallinen rauhanturvatoiminnan osaaminen on kansainvälisesti tunnustettua. Suomalainen rauhanturvatoiminta on perustunut vapaaehtoisten siviilihenkilöiden halukkuuteen toimia rauhanturvatehtävässä, mikä asettaa paineita rauhanturvaajien rekrytointi- ja koulutusjärjestelmälle, kun kriisinhallinta-alueella työskentelyn valmiudet tulisi kyetä tuottamaan tehokkaasti lyhyessä ajassa. Kasvatustieteen maisteri Kati Kivistön väitöstutkimuksessa nostetaan esiin kansainvälisten kriisinhallintatehtävien muuttunut luonne ja tarve käsitteiden tarkastelulle kokonaisvaltaisen kriisinhallinnan -käsitteen kautta.

Vähän tutkittu aihe

Kivistö tarkastelee suomalaisten rauhanturvaajien rauhanturvaajaksi hakeutumista, rauhanturvatyölle annettuja merkityksiä sekä rauhanturvaajien tärkeäksi kuvaamia koulutuksen sisältöjä. Aihetta on tutkittu kansainvälisesti erittäin vähän ja siksi YK ja Puolustusvoimat myönsivät siviilitaustaiselle tutkijalle luvan tarkastella ilmiötä rauhanturvaajien näkökulmasta.  Kivistön tavoitteena on tuoda esiin rauhanturvaajien näkemyksiä sekä tuottaa uutta tietoa rauhanturvaajaksi hakeutumiseen, rauhanturvakoulutukseen ja – työhön.

Uusia syitä hakeutua rauhanturvaajaksi 

Tutkimus avaa uusia näkökulmia suomalaisten rauhanturvaajien rauhanturvatyöhön lähtemiseen ja rauhanturvatyön merkitykseen yksilöille.

Tutkimuksen aineisto on kerätty haastattelemalla UNIFIL -operaatiossa palvelleita 30 rauhanturvaajaa kaksi kertaa heidän palvelusvuotensa aikana.

Tutkimus osoitti rauhanturvaajaksi hakeutumiselle olevan useita syitä. Kivistö muodostaa kolme tyyppitarinaa: ”sankariuden-, oikean ajoituksen ja taloudellisten kannustimien” tarinan. Tyyppitarinat avaavat rauhanturvatehtävään hakeutumisen syitä ja taustatekijöitä.

Lähtökohtana hyvinvoivat ja toimintakykyiset rauhanturvaajat

Rauhanturvaoperaatioiden onnistumisen perusedellytyksenä ovat rauhanturvatyön luonteen mahdollisimman hyvin hahmottavat ja hyvinvoivat rauhanturvaajat, mihin on tärkeää kiinnittää huomiota jo rekrytointiprosessista lähtien. Kivistö osoittaa, että rauhanturvaajien palveluskokemusten laatu näkyy rauhanturvaturvatyön erilaisina merkityksinä rauhanturvaajien kuvauksissa. Rauhanturvatyölle annetut merkitykset liittyvät kriisinhallinosaajaksi kasvamiseen, merkittäväksi koettuun työkokemukseen, altruistisiin merkityksiin, kokemuksiin elämänsuunnan selkiytymisestä rauhanturvavuoden aikana sekä seikkailuun arvostetussa työssä.

Haasteet ennakoitava koulutuksessa

Tutkimus osoitti rauhanturvaajien kohtaavan monia haasteita pyrkiessään toimimaan rauhanturvaoperaation tavoitteiden mukaisesti. Haasteelliseksi koettuja asioita on mahdollista ainakin osittain ennakoida rauhanturvaajien koulutuksessa. Kivistö tuokin esiin rauhanturvaajien kokemien haasteiden avulla koulutuksellisesti merkittäviä sisältöjä. Kivistön mukaan rauhanturvaajien kokemusasiantuntijuutta kannattaisi hyödyntää nykyistä laajemmin, jotta tulevaisuuden rauhanturvaajilla olisi mahdollisimman paljon ennakkotietoa saatavilla rekrytoitumisensa tueksi. Lisäksi rauhanturvaajien esiin nostamat koulutukselliset kehittämiskohteet ovat arvokasta tietoa rauhanturvaajien kohtaamien haasteiden ennaltaehkäisemiseksi ja rauhanturvatyössä selviytymiseksi mahdollisimman positiivisella tavalla.

Kati Kivistön väitös "En mä oikein tiennyt, mihin olin hakeutumassa. Kaikesta on kuitenkin selvitty ja vaikeudet voitettu. Paljon olis kerrottavaa siitä, mitä oon oppinut.”  Rauhanturvaajien kuvauksia rauhanturvatehtävään hakeutumisesta, rauhanturvatyön merkityksestä sekä kohdatuista haasteista rekrytoinnissa ja koulutuksessa huomioitavaksi  tarkastetaan Helsingin yliopiston käyttäytymistieteellisessä tiedekunnassa 10.6.2016 Väitöstilaisuus järjestetään klo 12:00 osoitteessa Siltavuorenpenger 3 A, Athenan salissa 302. Väitöskirja on sähköisesti luettavissa e-thesis-palvelussa

Lisätietoja:

Kati Kivistö, puh. 040 718 3073, s-posti kati.kivisto@om.fi

Kivistö on työskennellyt uransa aikana opettajana, opetuksen pedagogisten kehittämishankkeiden ja tutkinto-opiskelijoiden opintoasioiden parissa Helsingin yliopistossa sekä Aalto-yliopiston TKK:ssa. Vuodesta 2008 alkaen Kivistö on työskennellyt oikeusministeriössä koulutusasiantuntijana.
 

 

Lue lisää aiheesta: Talous & yhteiskunta