Queer-menneisyys on moninaisempaa kuin nykyiset käsitykset seksuaalisuudesta antavat ymmärtää

Tarkastelemalla piilotettuja, vaiettuja tai nykypäivään vain pieninä välähdyksinä säilyneitä queer-menneisyyksien jälkiä on mahdollista laajentaa käsitystämme menneisyyden seksuaalisuuksista. Helsingin yliopistossa tarkastettava väitöstutkimus käsittelee seksuaali- ja sukupuolivähemmistöjen muistitietoa sekä kulttuurista queer-muistia elämäntarinakokoelmissa, arkistoissa, taiteessa ja julkisessa keskustelussa.

Kiinnostus seksuaali- ja sukupuolivähemmistöjen menneisyyteen on kasvanut yhteiskunnallisen yhdenvertaisuuden lisääntyessä ja tutkimuksen moninaistuessa. Yhteiskunnan muutoksesta kertoo osaltaan tänä vuonna ensimmäistä kertaa Suomessa järjestettävä Sateenkaarihistoriakuukausi (20.10.–20.11.). Väitöstutkimus osoittaa, että menneisyyden poliittisten liikkeiden sekä homojen, lesbojen, bi- ja transihmisten muistojen lisäksi sateenkaarevaa menneisyyttä löytyy myös aineistoista, jotka eivät ensinäkemältä kerro queer-historiasta lainkaan.

Kulttuurinen ja henkilökohtainen muistaminen yhdistyvät queer-muistin politiikassa

Elämänkertakeruisiin osallistuvat muistelijat käyttävät apunaan sekä nykyisiä kulttuurisia ymmärryksiä seksuaalisuudesta ja sukupuolesta että menneisyydessä vallinneita käsityksiä. Nykyiset käsitykset vaikuttavat muistitietotutkimusten osallistujien valikoitumiseen.

– Haastattelujen tai kirjoituskeruiden ulkopuolelle jäävät usein ne, joiden elämä ei mahdu nykyisiin queer-elämän malleihin, sanoo väitöstutkija Riikka Taavetti.

Tutkimuksessa analysoidaan, miten kulttuuriset käsitykset queer-seksuaalisuudesta sekä henkilökohtaiset muistot kietoutuvat yhteen. Tutkimus kutsuu queer-muistin politiikaksi menneiden ja nykyisten henkilökohtaisten ja kulttuuristen käsitysten yhdistelmää. Queer-katse menneisyyteen ja muistamiseen auttaa ymmärtämään monipuolisemmin niin menneisyyden seksuaalisuuksia kuin nykyisiäkin kulttuurisia käsityksiä seksuaalisuudesta ja sukupuolesta.

Moninaisuuden lisääntyminen mahdollistaa nimeämättä olemisen

Väitöstutkimus osoittaa, miten moninaistuneet tavat ymmärtää seksuaalisuutta ja sukupuolta ovat johtaneet toisinaan oman kokemuksen nimeämättä jättämiseen.

– Jotkut nuoret, jotka kirjoittavat omista suhteistaan samansukupuolisen kumppanin kanssa, eivät nimeä itseään esimerkiksi homoiksi, lesboiksi tai biseksuaaleiksi. Mahdollisuus tulla ymmärretyksi ja vaatia yhdenvertaisuutta nimeämättä itseään osoittaa, miten suhteet samaa sukupuolta olevien välillä ovat muuttuneet monissa nuorten yhteisöissä arkipäiväisiksi, Taavetti kertoo.

Sukupuolineutraali käsitys seksuaalisuudesta avasi tilaa homoseksuaalisesta halusta kertomiselle

Tutkimus käyttää uudelleen 1990-luvulla kerättyä FINSEX-seksuaalielämäntarinakokoelmaa sekä sen kansainvälisiä vertailua varten koottua virolaista aineistoa. Näissä kokoelmissa seksuaalisesta halustaan samaa sukupuolta oleviin kertovat etenkin sellaiset muistelijat, jotka eivät identifioidu homoiksi, lesboiksi tai biseksuaaleiksi. Lisäksi seksuaalisuudesta kirjoitettaessa rakennetaan hyväksyttävää heteroseksuaalisuutta toiseuttamalla esimerkiksi homoseksuaalisuutta ja naisprostituoidun hahmoa kirjoituksissaan.

– Kokoelmien uudelleenluenta osoittaa, miten tutkijoiden tuottama sukupuolineutraali käsitys seksuaalisuudesta avasi tilaa myös homoseksuaalisesta halusta kertomiseen, Taavetti toteaa.

Väitöstutkimukseen sisältyvät artikkelit käsittelevät muistitieto- ja elämäntarinakokoelmien lisäksi seksuaali- ja sukupuolivähemmistöjen menneisyyden asemaa suomalaisissa arkistoissa. Tutkimus tarkastelee myös mahdollisuuksia muistaa queer-menneisyyttä taiteessa: nykytaiteilija Jaanus Samman näyttelyn ”Not Suitable for Work: A Chairman’s Tale” ja sen ympärillä vuonna 2016 Virossa käydyn julkisen keskustelun analyysi pohtii, miten queer-menneisyyttä voidaan tuoda osaksi kansallisen historian muistamista.

’’’’’’’’’’’’’’’’’’’’’’’’’’’’’’’’’’’’’’’’’’

VTM, FM Riikka Taavetti väittelee 5.10.2018 kello 12 Helsingin yliopiston valtiotieteellisessä tiedekunnassa poliittisen historian tieteenalalla. Väitöskirjan otsikko on "Queer Politics of Memory - Undisciplined Sexualities as Glimpses and Fragments in Finnish and Estonian Pasts" (Kuriton muistin politiikka: Queer-seksuaalisuus suomalaisten ja virolaisten menneisyyksien välähdyksissä ja fragmenteissa). Väitöstilaisuus järjestetään Helsingin yliopiston päärakennuksen salissa 12, Fabianinkatu 33.

Vastaväittäjänä on professori Tone Hellesund, University of Bergen, ja kustoksena on professori Pauli Kettunen.

Väitöskirja julkaistaan sarjassa Valtiotieteellisen tiedekunnan julkaisuja. Väitöskirjan yhteenveto- ja johdanto-osa on myös elektroninen julkaisu ja luettavissa E-thesis -palvelussa.

Väittelijän yhteystiedot:
Riikka Taavetti
Puh. 0407023917
riikka.taavetti@helsinki.fi

 

Lue lisää aiheesta: Talous & yhteiskunta