Professori Sakari Melander – Rikoslailla on rajat, joita se ei voi ylittää

Rikoslaki ei ole muista lainsäädännöstä irrallinen saareke, huomauttaa Sakari Melander. Rikoslakia säätäessä täytyy muistaa niin perusoikeudet kuin perustuslaki ja Euroopan neuvoston näkökulmat.

Jos jää kiinni rikoksesta, saa rangaistuksen. Äkkiseltään voisi ajatella, että on puhtaasti lainsäätäjän päätettävissä, millaisen rangaistuksen mistäkin teosta saa. Ihan näin ei kuitenkaan ole, kertoo Helsingin yliopiston uusi rikosoikeuden professori Sakari Melander.

— Rikoslailla ja sen määräämillä rangaistuksilla puututaan ihmisten perusoikeuksiin, esimerkiksi vapauteen. Niinpä niitä ei voi katsoa yksin rikosoikeuden näkökulmasta, hän huomauttaa.

Tämä tarkoittaa, että rikoslailla on rajat, joita se ei voi ylittää. Yksi esimerkki tästä voisivat olla homoseksuaaliset teot, jotka olivat Suomessa rikoslailla rangaistavia vuoteen 1971 asti.

Enää vastaava laki ei Melanderin mukaan olisi mahdollinen, vaikka eduskunta sellaisen jostain syystä haluaisi säätää.

— Siinä rikottaisiin selvästi ihmisoikeuksia ja yhdenvertaisuusperiaatetta.

Melanderin lähestymiskulmaa rikoslakiin kutsutaan rikosoikeuden valtiosääntöistymiseksi. Siinä rikosoikeutta tarkastellaan perustuslain ja ihmisoikeuksien näkökulmasta. Rikoslailla ei myöskään voida ratkoa ongelmia, jotka eivät rikoslaille kuulu.

Esimerkin tästä antoi oikeusministerin parin vuoden takainen aloite paikata valtion taloutta kaksinkertaistamalla päiväsakon rahamäärän.

— Valtiosäännön näkökulmasta tämä ei ollut mahdollista, Melander kertoo.

— Sakko on rangaistus, jonka tarkoitus on vaikuttaa rikollisuuden määrään vähentävästi. Sen tarkoitus ei ole kerätä rahaa valtiolle, eikä sitä voi sellaisesta syystä nostaa.

Rikosoikeuden valtiosääntöistymistä on Melanderin mukaan tukenut myös rikosoikeuden eurooppalaistuminen. Rikoslaissa täytyy ottaa huomioon Euroopan neuvoston ihmisoikeuksia koskevat näkökulmat.

Tutkimuksen ja opetustyön lisäksi Melander käy usein myös eduskunnan kuultavana. Sen lisäksi hän on vuoden 2018 alusta työskennellyt tiedekunnan opintoasioista vastaavana varadekaanina ja vuodesta 2010 yliopiston kanslerin lainopillisena sihteerinä.

Sihteerinä hän esittelee kanslerille lainopillista näkemystä tarvitsevat asiat. Usein ne liittyvät tutkimusetiikkaan.

— Tehtävä on ollut erittäin kiinnostava. Olen saanut hyvän kuvan tutkimuksen eettisistä reunaehdoista eri puolilta yliopistoa.

Työmäärä kuulostaa melkoiselta, mutta Melanderin mukaan se sopii hänelle.

— Jos on paljon tehtävää, saa paljon aikaan. Ei mene aikaa hukkaan.

Mitä nyt tutkitaan? Tule kuuntelemaan Helsingin yliopiston uusien professorien tervetulaisluentoja keskiviikkona 30.5. yliopiston päärakennukseen. Yleisöluennoilla professorit esittelevät tieteenalansa ja tutkimuksensa tärkeimmät kysymykset 20 minuutissa. Katso tervetuliaisluentojen ohjelma

Lue lisää aiheesta: Talous & yhteiskunta