Professori Anne Kouvonen: Jos terveyseroja halutaan pienentää, yhteiskunnan pitää tarjota ihmisille tukea

Pomojen stressi on julkisuudessa, mutta todellisuudessa henkiset ongelmat kasautuvat suorittavan työn tekijöille, aivan kuten fyysisetkin.

Työterveyshuollolla on parempiosaisten terveydenhuollon maine. Eniten sitä käyttävät kuitenkin suorittavan työn tekijät, huomasi Helsingin yliopiston sosiaalipolitiikan professori Anne Kouvonen.

Hänen vetämässään tutkimushankkeessa tarkastellaan Suomen suurimman työnantajan, Helsingin kaupungin, alle 35-vuotiaiden työntekijöiden työterveyspalveluiden käyttöä. Palveluiden käyttö oli yleisintä varhaiskasvatuksen, esiopetuksen ja terveydenhoidon aloilla.

Myös työn henkinen kuormittavuus on alemmilla portailla yleisempää.

— Ero säilyi, vaikka pyrimme vakioimaan muita muuttujia pois. Ilmeisesti suorittava työ on myös henkisesti toimistotyötä kuormittavampaa, Kouvonen toteaa.

Yksi selittävä tekijä saattaa olla se, että autonomiaa työn ja työaikojen järjestämisessä on vähemmän.

— Kaikki pitää tehdä ylhäältä päätettyjen käytäntöjen mukaan, vaikkei niitä koettaisi mielekkäiksi. Tämä lisää työn henkistä kuormittavuutta.

Havainto kiinnostaa Kouvosta, jonka tutkimuskohteena on jo pidempään ollut terveyden eriarvoisuus.

— Yhä edelleen ihmisen sosiaalinen ja taloudellinen asema ja terveydentila liittyvät yhteen, Kouvonen tiivistää.

Yhteys ei kuitenkaan aina ole suoraviivainen. Tutkiessaan työikäisten maahanmuuttajien kuolleisuutta Kouvonen huomasi, että pienituloiset maahanmuuttajat kuolevat ennenaikaisesti harvemmin kuin samassa taloudellisessa asemassa olevat suomalaiset.

— Vähäisempi alkoholikuolleisuus selittää ainakin osan erosta.

Huonot elintavat eivät ole vain yksilön valintoja.

Kouvonen haluaakin korostaa, että ihmisen terveydentila ja elintavat riippuvat yllättävän paljon ympäristöstä ja sen tarjoamasta tuesta.

— Eivät heikko terveys tai huonot elintavat ole ainoastaan yksilön valintoja. Yhteiskunnan pitää antaa tukea, jos haluamme kuroa terveyseroja kiinni ja pitää huolta heikommista.

Sama koskee toki yhteiskuntaa laajemminkin, minkä valtiotieteellisen tiedekunnan nuorin naisprofessori tietää omakohtaisestikin.

— Tulen itse työväenluokkaisesta taustasta, mutta hyvinvointivaltio on tehnyt urapolkuni mahdolliseksi, Kouvonen kuvaa.

— Se, että yksilön menestys riippuisi vain ahkeruudesta tai poikkeuslahjoista, ei yksinkertaisesti ole totta. Ilman ilmaista koulua ja yliopistoa, julkista terveydenhuoltoa sekä opinto- ja asumistukea en olisi tässä.