Ilmastopolitiikassa on tehty pahoja virhearviointeja, kun päättäjät ovat pitäneet omia kokemuksiaan yleisenä totuutena, sanoo yliopiston hallituksen puheenjohtaja Tarja Halonen. Myös tiederahoituksesta säästämällä voi hänen mukaansa tehdä korjaamattomia virheitä.

— Ei se ihan huonoa ole, mutta voisi olla paremminkin, presidentti Tarja Halonen arvioi sitä, miten suomalaiset poliitikot hyödyntävät tutkimusta päätöksenteossa.

Hyvä poliitikko malttaa nojata tieteeseen myös silloin, kun tutkimus on ristiriidassa omien käsitysten kanssa, Halonen sanoo.

— Maailmalla on nähty pahoja virhearviointeja, kun oma kokemusperäinen tieto on julistettu totuudeksi. Ilmastonmuutos on yksi esimerkki.

Lisää panoksia kestävään kehitykseen 

Helsingin yliopiston hallituksessa Halonen aikoo nostaa esiin etenkin kestävää kehitystä.

— Olen iloinen, että yliopiston juuri toimintansa aloittanut Kestävyystieteen instituutti HELSUS paneutuu aiheeseen monitieteisesti.

Tutkimusrahoituksesta säästäminen huolestuttaa presidenttiä.

— Säästämällä voi tehdä korjaamattomia virheitä. 1990-luvun laman lapset ja nuoret ovat joutuneet maksamaan sosiaalipolitiikkaan ja koulutukseen tehdyistä leikkauksista. Aikoinaan vannottiin, että vastaavia säästöjä ei enää tehdä. Ei siitä sitten opittu, Halonen huomauttaa.

Laman lapset ovat maksaneet koulutukseen tehdyistä leikkauksista.

Yliopistosäästöjen vaikutukset pitää uskaltaa selvittää, presidentti toteaa.

Oppi venäläisestä sielusta

Halosen ja Helsingin yliopiston yhteinen historia juontaa vuoteen 1962. Hän aloitti tuolloin taidehistorian opinnot, mutta vaihtoi pian oikeustieteeseen.

— Osakunta- ja tiedekuntajärjestöistä jäivät hauskat muistot. Niissä tutustuin elämään. Tärkeä hahmo minulle oli rikosoikeuden professori Inkeri Anttila.

Halonen aloitti taidehistorialla.

Yliopistolla 1960-luku oli poliittisen heräämisen aikaa. Kehitysyhteistyö ja vähemmistöjen asema kiinnostivat.

Yliopiston alumnitoiminnassa Halonen on ollut aktiivinen.

— Entisten opiskelijoiden kokemuksista voi olla arvaamatonta hyötyä. Meillä tätä ei ole vielä ihan ymmärretty.

Halonen on itsekin ammentanut muiden kokemuksesta. Hän muistelee presidenttikautensa tärkeitä lounashetkiä Mauno Koiviston kanssa.

— Presidentti Koivisto kertoi minulle näkemyksiään venäläisestä sielusta ja suurvaltasuhteista.

Tarja Halonen valittiin Helsingin yliopiston hallituksen puheenjohtajaksi 20.12.2017

Haastattelu on julkaistu Kuka nyt -palstalla Yliopisto-lehdessä Y/10/17.

Yliopisto-lehti on kaikille tarkoitettu, monipuolinen tiedelehti Helsingin yliopistosta.
Tilaa ja rakastu tieteeseen.