Poliisi tekee Suomessa etnistä profilointia, vaikkei saisi

Ihmisiä pysäytellään kadulla pelkän ihonvärin perusteella, etnistä profilointia tutkinut professori Suvi Keskinen kertoo.

Poliisi kysyy papereita satunnaisilta ohikulkijoilta — kuitenkin juuri heiltä. Vartija kyttää kauppakeskuksessa heitä, ei muita. Lentokentällä turvatarkastuksessa tehdään satunnaisia tarkastuksia, ja heidät vinkataan sivuun, tälläkin kertaa.

Tätä on etninen profilointi, kertoo professori Suvi Keskinen.

Suomen lain mukaan poliisi ei saa pysäytellä ihmisiä pelkästään ihonvärin, etnisen tai uskonnollisen tuntomerkin perusteella. Sitä kuitenkin tapahtuu. Tämä käy ilmi Keskisen johtaman hankkeen Pysäytetyt – etninen profilointi Suomessa -tutkimuksesta.

Silmätikkuna oleminen on ihmisille nöyryyttävä kokemus, joka ennen pitkää alkaa syödä luottamusta viranomaisiin. Ihminen kokee saavansa rikollisen leiman ilman omaa syytään. Herää tunne, ettei kuulu yhteiskuntaan lainkaan.

Vartijoiden kovat otteet pelottavat

Poliisi tekee kadulla ulkomaalaisvalvontaa, ja papereita kysytään Helsingissä etenkin rautatieaseman ympäristössä, metroasemilla ja Kaisaniemen puistossa.

Valvonta tuntuu kuitenkin kohdistuvan juuri ei-valkoisiksi määriteltyihin ihmisiin, olivat he ulkomaalaisia tai eivät.

Rikosepäilyjen yhteydessä poliisi voi pysäyttää ohikulkijoita varsin epämääräisin perustein. Profilointiin sorrutaan silloin, jos esimerkiksi ihonväri nousee niin hallitsevaksi huomion kohteeksi, että muut tuntomerkit, kuten pituus, ikä tai yleinen olemus jäävät sivuun.

— Aineistossamme kerrotaan tilanteista, joissa tuntomerkkeinä oli esitetty ”nuori tummaihoinen mies”, mutta myös vanhempia miehiä pysäytettiin ihonvärin perusteella. Poliisit yleensä kertoivat, ettei näin pidä toimia. Käytäntö voi kuitenkin olla toisenlainen, Keskinen toteaa.

Keskisen mukaan räikeimpiä ongelmia ihmiset kokivat vartijoiden ja järjestyksenvalvojien käytöksessä. Huonoja kokemuksia oli etenkin somalitaustaisilla, Lähi-idästä tulleilla ja Itä-Euroopan siirtolaisilla, joista suuri osa on romaneja.

— Monet kertoivat, että vartijoiden käytös on usein töykeää ja aika kovakouraista, joskus jopa väkivaltaista.

Poliisien rasismi tuli esiin

Poliiseilla on pidempi koulutus kuin vartijoilla, ja koulutuksesta saa paremmat valmiudet ihmisten kohtaamiseen. Keskisen mukaan heiltä sopii odottaakin enemmän: poliisi käyttää Suomen valtion edustajana julkista valtaa, joten on erityisen vakava asia, jos poliisiin ei voi luottaa.

Hankkeen yhteydessä julkaistiin huomiota herättänyt juttu poliisien Facebook-ryhmässä rehottavasta rasismista. Toimittaja Kati Pietarinen kirjoitti tutkivan journalismin Long Play -julkaisuun artikkelin, joka paljasti, että poliisit jakoivat ryhmässä valemedioiden juttuja ja kommentoivat afrkkalaistaustaisia ja muslimeita halventavasti. Jotkut jopa pilailivat turvapaikanhakijan itsemurhayrityksen kustannuksella.

— Myös muutamat tutkimukseen haastatellut poliisit puhuivat rasistisesta kielenkäytöstä, mutta enimmäkseen poliisit tietysti haluavat antaa hyvän kuvan omasta työyhteisöstään, Keskinen sanoo.

Lokaa lentää myös tutkijoiden päälle

Keskinen on itsekin ollut nuoruudessaan 1980-luvulla maahanmuuttaja Ruotsissa. Hän oli mukana rauhanliikkeessä ja apartheidin vastaisessa kansalaisliikkeessä. Tältä ajalta kumpuavat tutkijan yhteiskunnalliset näkemykset ja kiinnostuksen kohteet.

Keskinen tutki aiemmin maahanmuuttajanaisiin kohdistuvaa väkivaltaa ja sitä, miten poliisit, sosiaalityöntekijät ja turvakodit heidän kanssaan toimivat.

Rasismi ja maahanmuuttajat eivät ole tänä päivänä helppoja aiheita tutkijallekaan. Kun niistä puhuu julkisesti, saa helposti lokaa niskaan. Keskinen kertoo itse välttyneensä uhkailulta.

Tutkijalle paras selviytymiskeino on jättää vihapuhe huomiotta ja keskustelupalstat lukematta, professori tuumii.

— Asialliseen keskusteluun voi osallistua, mutta yleensä palaute on vähemmän asiallista eikä siihen kannata käyttää aikaa.

Yhdenvertaisuus saatava osaksi poliisien koulutusta

Miten etninen profilointi saataisiin kuriin?

— Ensinnäkin pitäisi tunnistaa ja myöntää, että tällainen ongelma on Suomessa olemassa, Suvi Keskinen sanoo.

Poliisien ja vartijoiden koulutuksessa pitäisi käsitellä yhdenvertaisuuden kysymyksiä. Tarvetta olisi myös järjestölle, joka auttaisi ihmisiä tunnistamaan laitonta kohtelua ja tukemaan niitä, jotka haluavat kannella siitä.

Satunnaisesta papereiden kyselystä kadulla pitäisi luopua kokonaan. Se on paitsi syrjivää, myös melko tehoton tapa valvoa ihmisiä.

— Hyvää on se, että nykyisin laki kieltää etnisen profiloinnin selkeästi ja asiaan kiinnitetään huomiota, Keskinen sanoo.

Toisaalta voi olla, että nyt käytetään kiertoilmauksia mutta jatketaan kuitenkin entiseen malliin. Jotkut poliisit kertoivat, että johto ohjeistaa yhä tarkastamaan ulkomaalaisen näköisiä.

— Voidaan antaa ymmärtää, että näinhän me ei sanota, mutta näin me kuitenkin tehdään.

Artikkeli ilmestyy Yliopisto-lehdessä Y03/18 perjantaina 6.4.

Lue lisää aiheesta: Talous & yhteiskunta