Pahoinpitelyjen yleisyys edellisvuosien tasolla, petosrikokset lisääntyneet

Viranomaisten tietoon tulleen rikollisuuden taso on viimeisten kymmenen vuoden aikana ollut pääosin laskusuuntainen. Merkittävä osatekijä on ollut varkausrikollisuuden ja eräiden muiden omaisuusrikosten huomattava väheneminen. Väkivaltarikosten määrä on pysynyt vakaana sekä kyselylähteiden että viranomaisten tietoon tulleen rikollisuuden osalta.

Petosrikosten määrä on kuitenkin viime vuosina lisääntynyt olennaisesti. Myös viranomaisten tietoon tulleet seksuaalirikokset ovat lisääntyneet. Tiedot ilmenevät Helsingin yliopiston  Kriminologian ja oikeuspolitiikan instituutin tuoreesta katsauksesta.

Vuonna 2019 rikosten ja rikkomusten kokonaismäärä laski kuudella prosentilla edellisvuoteen nähden. Lasku selittyy pitkälti liikennerikosten ja -rikkomusten vähenemisellä. Rikoslakirikokset kokonaisuutena lisääntyivät kahdella prosentilla edellisvuoteen verrattuna. Seksuaalirikokset lisääntyivät 14 prosenttia, huumausainerikokset 11 prosenttia ja omaisuusrikokset neljä prosenttia. Henkeen ja terveyteen kohdistuneiden rikosten määrä sen sijaan oli edellisvuoden tasolla.

Henkirikollisuuden taso on viime vuosina ollut historiallisen matala. Vuonna 2019 kirjattiin 83 kuolemaan johtanutta väkivaltarikosta, rikollisuustason ollessa 1,5 rikosta 100 000 asukasta kohti. Kuolemaan johtaneiden väkivaltarikosten taso on puolittunut kahden vuosikymmenen takaisesta tasosta. Pahoinpitelyrikosten taso nousi vuoteen 2011 asti, mutta on viime vuosina pysynyt lähes muuttumattomana. Vuonna 2019 pahoinpitelyrikosten taso oli 613 pahoinpitelyä 100 000 asukasta kohti.

Väkivallan kokonaismäärässä ei muutosta

Väestölle suunnattujen kyselytutkimusten perusteella suomalaisten kokeman väkivallan kokonaismäärä on viime vuosina pysynyt muuttumattomana, kun otetaan huomioon sekä viranomaisten tietoon tullut että piiloon jäävä rikollisuus. Kansallisen rikosuhritutkimuksen mukaan vuonna 2019 neljä prosenttia aikuisväestöstä oli kokenut väkivaltaa, josta oli aiheutunut jokin fyysinen vamma tai jälki. Osuus on pysynyt samalla tasolla vuodesta 2012. Samalla kyselytutkimukset kuitenkin osoittavat, että vain pieni osa väkivallasta tulee viranomaisten tietoon.

Viranomaisten kirjaamien raiskausrikosten määrä on viime vuosina lisääntynyt olennaisesti. Joiltakin osin nousua selittävät lainsäädännölliset muutokset sekä mahdollisesti muutokset rikosten ilmoittamisessa. Osin kyse voi olla myös rikollisuuden tosiasiallisesta lisääntymisestä. Kyselytutkimusten mukaan seksuaalisen väkivallan määrä on kuitenkin viime vuosina pysynyt muuttumattomana. Myös viranomaisten kirjaamat lapsiin kohdistuvat seksuaalirikokset ovat lisääntyneet pitkällä aikavälillä olennaisesti. Samalla kyselytutkimukset osoittavat erityisesti fyysisessä kontaktissa tapahtuneen lasten seksuaalisen hyväksikäytön pikemminkin vähentyneen. Viranomaisten tietoon tulleessa rikollisuudessa on viitteitä verkkovälitteisen rikollisuuden lisääntymisestä.

Petosrikokset lisääntyneet sekä viranomaislähteiden että kyselytutkimusten mukaan

Varkausrikollisuuden taso on laskenut lähes yhtäjaksoisesti vuodesta 2000 lähtien. Vuonna 2019 kirjattiin 2 297 varkausrikosta 100 000 asukasta kohti. Myös moottoriajoneuvojen anastukset, käyttövarkaudet ja luvattomat käytöt ovat viimeisen vuosikymmenen aikana vähentyneet huomattavasti.

Polkupyörävarkauksien määrä lisääntyi useiden eri tietolähteiden mukaan vuoteen 2015 asti, mutta viime vuosina varkauksien kappalemäärä on niin viranomaislähteiden, vakuutusyhtiöiden kuin kyselylähteidenkin mukaan tasaantunut tai jopa vähentynyt.

Muista omaisuusrikoksista poiketen petosrikokset ovat viimeisten kymmenen vuoden aikana lisääntyneet olennaisesti. Tähän on vaikuttanut erityisesti internetin välityksellä tapahtuvien petosten lisääntyminen. Viranomaisten kirjaamien petosrikosten määrä oli vuonna 2019 kymmenvuotiskauden korkein, lähes 29 000 kappaletta. Myös kyselytutkimukset osoittavat petosten lisääntyneen. Vuonna 2019 viisi prosenttia väestöstä ilmoitti joutuneensa huijauksen kohteeksi ostaessaan tavaraa tai palvelua viimeisen vuoden aikana.

Pääkaupunkiseudulla eniten varkaus- ja väkivaltarikoksia

Valtaosa niin sanotusta massarikollisuudesta keskittyy kaupunkimaisiin ympäristöihin. Pääkaupunkiseudulla varkausrikosten väestöön suhteutettu taso on moninkertainen maaseutumaisiin ja taajaan asuttuihin kuntiin, mutta myös muihin kaupunkimaisiin kuntiin nähden. Myös pahoinpitelyrikoksissa pääkaupunkiseudun rikostaso on jonkin verran korkeampi kuin muissa kaupunkimaisissa sekä maaseutumaisissa tai taajaan asutuissa kunnissa.

Maakunnittain tarkasteltuna pahoinpitelyrikollisuuden taso oli vuonna 2019 korkein Kainuussa ja Keski-Suomessa, varkausrikoksissa puolestaan Uudellamaalla. Henkirikollisuuden taso on perinteisesti ollut korkein Itä- ja Pohjois-Suomessa, mutta viime vuosina maakuntien väliset tasoerot ovat supistuneet.

Monista muista rikoslajeista poiketen liikennerikokset ovat yleisempiä maaseutumaisissa ja taajaan asutuissa kunnissa. Ajoneuvokantaan suhteutettuna liikennerikoksia on kuitenkin enemmän pääkaupunkiseudulla.

Julkaisu:
Rikollisuustilanne 2019. Rikollisuuskehitys tilastojen ja tutkimusten valossa. Toim. Petri Danielsson. Katsauksia 42/2020. Kriminologian ja oikeuspolitiikan instituutti, Helsingin yliopisto. http://hdl.handle.net/10138/320755.

Lisätiedot:
suunnittelija Petri Danielsson
Puh. 02941 20860
petri.danielsson@helsinki.fi