Miksi kaupoissa mainostetaan kotimaista omenaa, mutta jos omenat ovat peräisin muualta, alkuperämaa lukee pienemmällä, ruokakulttuurin professori Mari Niva?
— Suomalaiset ostavat mielellään kotimaisia tuotteita. Kun asiasta tehtiin kyselytutkimus, ensimmäisenä tuli maku ja sen jälkeen hinta, kotimaisuus ja terveellisyys.
Miksi suomalaisuus miellyttää?
— Luottamus oman maan ruoan turvallisuuteen on suurta. Tuoretuotteissa, kuten maidossa, jugurtissa, leivässä tai lihassa, korostuu turvallisuusnäkökulma. Erityisesti niissä suositaan kotimaisia vaihtoehtoja. Niissä on myös vahvoja kotimaisia brändejä ja paljon kotimaista tarjontaa.
— Suomalaiset eivät ole tässä yksin, vaan kaikissa kehittyneissä maissa omaa ruokaa pidetään parhaana.
Arvostavatko suomalaiset ostajat muita maita?
— Ruotsi erottuu kyselytutkimuksissa myönteisesti. Se liittyy siihen, että Ruotsi on lähellä. Toisaalta venäläisiä tuotteita ei osteta mielellään.
Miksi kirjassa voi lukea ”painettu EU:ssa”, mutta jauhelihasta kerrotaan aina, onko se Suomesta vai Ruotsista, eurooppaoikeuden dosentti Suvi Sankari?
— Esimerkiksi lihan ja maitotuotteiden alkuperämerkinnöistä on EU-tason sääntelyä. Muiden kuin tiettyjen elintarvikkeiden osalta sääntely on kansallista.
— Komissiolla on ollut vuosikymmeniä vireillä teollisten tuotteiden alkuperämerkintöjen sääntely. Edellinen komissio jätti ehdotuksen asiasta pöydälle. Ymmärtääkseni jako menee Länsi- ja Itä-Euroopan välillä: Itä-Euroopan maissa ollaan sitä mieltä, että alkuperämaata ei tarvitse paljastaa.
Minkälaisia säännökset alkuperämerkinnöistä ovat?
— Lihassa säännellään esimerkiksi sitä, kuinka monta viikkoa eläimen pitää kasvaa Suomessa, jotta se katsotaan Suomessa kasvaneeksi. Teurastusmaan ilmoittamisesta on omat säädöksensä. Lisäksi on harmonisoitu, millä tavoin alkuperä pitää merkitä tuotteeseen.
— Vaateteollisuus kertoo vapaaehtoisesti, mistä tuotteet ovat peräisin. Tosin valmistusmaaksi voi tulla se, missä tullinimike on viimeksi vaihtunut. Lenkkarin osat saattavat tulla mistä tahansa, mutta kun ne yhdistetään Italiassa, saattaa syntyä italialainen lenkkari.
Onko harhaanjohtavaa korostaa muotoilumaata, jos tuote tehdään toisaalla?
— Kuluttajalle voi tulla merkeistä, brändeistä ja designed in -teksteistä väärä mielikuva.
Artikkeli on julkaistu Yliopisto-lehden Tohtorin hatusta -palstalla Y/01/20.
Professori Mari Niva on Poliittisten, yhteiskunnallisten ja alueellisten muutosten tohtoriohjelman ohjaaja.