Kyselytutkimus: Miten tulot ja puoluekanta jakavat suomalaisia?

Kansalaisuuden kuilut ja kuplat -tutkimushanke eli BIBU* selvitti syksyn 2020 alussa kyselytutkimuksella, mitä poliittisia toimia suomalaiset kannattavat koronan aiheuttaman kriisin kourissa.

Tässä raportissa kuvaamme erityisesti sitä, miten tulot ja puoluekanta näkyvät poliittisissa mielipiteissä. Monissa poliittisissa kysymyksissä suuri-, keski- ja pienituloiset painottavat erilaisia ratkaisuja. Jako vasemmistoon ja oikeistoon näkyy selvästi erityisesti talouspolitiikassa, mutta kysymyksissä ilmastonmuutoksesta, maahanmuutosta ja sosiaaliturvasta se hämärtyy.

Kysely toteutettiin Taloustutkimuksen kanssa elo-syyskuun vaihteessa 2020 ja siihen vastasi internetpaneelissa runsaat 2 000 15–79-vuotiasta suomalaista. Kyselyn aineisto on painotettu sukupuolen, iän ja asuinpaikan mukaan niin, että se vastaa tilastollisesti Suomen väestöä (virhemarginaali +- 2 %-yksikköä).

Kyselyn tulokset: tulot ja puoluekanta erottelevat

Selkeä enemmistö vastaajista (70 %) pitää koronavirusta vakavana uhkana maailman väestölle. Kriisin ratkaisuista on kuitenkin erimielisyyttä. Uusia yritystukia kannatti vajaa puolet (44 %) ja vastusti noin joka neljäs (27 %). Veronkorotukset koronan vaikutusten paikkaamiseksi jakoivat kansalaiset kahtia: 42 prosenttia ei olisi ja 40 prosenttia olisi valmis maksamaan lisää veroja kustannusten kattamiseksi. Myös valtion velkaantuminen jakoi kansalaisia: lähes puolet (46 %) arvioi, että valtionvelka on niin suuri, että se vaatii menoleikkauksia, kun taas vajaa kolmannes (31 %) ei pitänyt menoleikkauksia tarpeellisina.

Jakolinjat muodostuvat usein tulojen sekä vasemmistoon ja oikeistoon sijoittumisen mukaan. Esimerkiksi verotusta koskevissa kysymyksissä keskituloiset (45 %) olivat valmiimpia maksamaan koronan vuoksi lisää veroja, kun taas suurituloiset olivat vähiten halukkaita (33 %). Vasemmistoliiton (72 %), Vihreiden (66 %) ja SDP:n (58 %) kannattajat olivat eniten valmiita lisäveroihin, Perussuomalaisten (16 %) ja Kokoomuksen (30 %) kannattajat taas vähiten. Samat jaot näkyivät myös kysymyksessä pääomatulojen verotuksen kiristämisestä. Verotuksen progression vahvistamista tukivat erityisesti pienituloiset (72 %) sekä Vasemmistoliiton (96 %) ja SDP:n (85 %) kannattajat, kun taas suurituloiset (48 %) ja Kokoomuksen kannattajat (42 %) eivät olleet niin innokkaita.

Myös työllisyyspolitiikan keinot saavat tukea eri suunnilta. Yleisesti suosituimpia keinoja olivat nuorten kouluttaminen, osatyökykyisten työllistäminen ja paikallisen sopimisen lisääminen, kun taas kaikkein vähiten kannatettiin työaikojen pidentämistä. Suurituloisten suosikki oli paikallinen sopiminen (83 %), keskituloiset kannattivat erityisesti maksuttomia toisen asteen opintoja (70 %) ja pienituloiset osatyökykyisten työllistämistä (76 %).

Ilmastonmuutos, maahanmuutto ja sosiaaliturvan uudistaminen jakavat kansalaisia, mutta eivät puhtaasti vasemmiston ja oikeiston jakolinjan mukaisesti. Ilmastopolitiikassa 41 prosenttia kansalaisista piti Suomen kilpailukykyä tärkeämpänä kuin ilmastonmuutoksesta huolehtimista, kun taas 42 prosenttia oli vastakkaista mieltä. Eniten kilpailukyvyn turvaamista kannattivat Perussuomalaisten kannattajat (79 %) ja vähiten Vihreiden (6 %) ja Vasemmistoliiton (13 %) kannattajat. Eri tuloryhmien näkemyksissä oli eroja: suurituloiset (46 %) ja keskituloiset (45 %) pitivät kilpailukykyä tärkeänä jonkin verran useammin kuin pienituloiset (35 %). 

Myös työperäinen maahanmuutto jakaa kansalaisia: Neljä kymmenestä suomalaisesta haluaisi lisätä työperäistä maahanmuuttoa ja yhtä suuri joukko ei haluaisi. Suurituloiset kannattavat maahanmuuttoa enemmän (57 %) kuin pienituloiset (39 %) ja keskituloiset (40 %). Vasemmiston ja oikeiston jako kuitenkin horjuu: Perussuomalaisten kannattajat ovat kriittisimpiä (5 %), Vihreiden (63 %), Vasemmistoliiton (61 %) ja Kokoomuksen (54 %) kannattajat taas myönteisimpiä.

Myös sosiaaliturvassa perinteinen jakolinja murtui ja puolueiden kannattajien näkemysten perusteella hyvin erilaiset vaihtoehdot sosiaaliturvan uudistamiseksi voivat saada riittävän kannatuksen. Kaikista vastaajista enemmistö (59 %) oli sitä mieltä, että tuen vastikkeeksi täytyisi tehdä nykyistä enemmän jotakin yhteiskunnallisesti hyödyllistä, kuten opintoja tai vapaaehtoistöitä. Kaksi kolmesta (64 %) ajatteli, että sosiaaliturvaetuudet kuuluvat kaikille Suomessa vakituisesti asuville henkilöille, mutta Perussuomalaisten kannattajat erottuivat selvästi, heistä joka neljäs (26 %) oli sitä mieltä.

Mistä tulokset kertovat?

Tulokset osoittavat, että jako vasemmistoon ja oikeistoon on edelleen tärkeä talouspolitiikassa, mutta maahanmuuton ja ilmastonmuutoksen osalta erityisesti Perussuomalaiset ja Vihreät muodostavat keskeiset vastavoimat. Raportin kirjoittajien mukaan tutkimuksen tuloksina näkyviä jakolinjoja voi tarkastella myös siitä näkökulmasta, miten eri ryhmien näkemyksiä voitaisiin ottaa mahdollisimman laajasti huomioon päätöksenteossa. Suomessa demokratia on perustunut laajapohjaiselle yhteistyölle ja poliittiset uudistukset edellyttävät myös kompromissien tekoa, koska puolueita on laaja joukko. Tutkimus tarjoaa tietoa eri kansalaisryhmien näkemyksistä, joita ymmärtämällä ja ehkä myös yhdistelemällä on mahdollista rakentaa eri ryhmien tukea nauttivia kompromisseja.

Lue raportti täältä.

Lisätietoja:
Anu Kantola, professori, Helsingin yliopisto, 050 583 4644; anu.kantola@helsinki.fi
Paula Saikkonen, erikoistutkija, THL, 029 524 8133; paula.saikkonen@thl.fi
Juho Vesa, tutkijatohtori, Helsingin yliopisto, 050 448 4305, juho.vesa@helsinki.fi
Hanna Wass, yleisen valtio-opin dosentti, 050 448 4399, hanna.wass@helsinki.fi

*Kansalaisuuden kuilut ja kuplat / Tackling Biases and Bubbles in Participation (BIBU) on Suomen Akatemian yhteydessä toimivan Strategisen tutkimuksen neuvoston rahoittama projekti, joka tutkii kansalaisten osallistumista Suomessa, www.bibu.fi