Kuuluuko käräjillä äidin, isän vai lapsen ääni?

Huoltajuuskiistoissa äidit erottuvat isistä ja tyttäret pojista. Sukupuolijakojen lisäksi sosiaalityön tutkija yllättyi siitä, mihin sosiaalityöntekijät lausunnoissaan keskittyvät.

Helsingin yliopiston sosiaalityön yliopistonlehtori Aino Kääriäinen jäi vuodenvaihteessa tutkimusvapaalle ruotimaan huoltajuuskiistoihin liittyviä asiakirjoja. Ensimmäinen yllätys papereissa oli se, millaisia asioita sosiaalityöntekijät eroperheistä raportoivat.

‒ Papereissa saattaa olla kymmenen liuskaa yksityiskohtaista luonnehdintaa perheiden kodeista: kuvaillaan matot lattioilla tai lelujen ja vaatenaulakon siivo.

Näin siitäkin huolimatta, että mattojen tai takkien ei pitäisi vaikuttaa ratkaisuun, jonka käräjäoikeus lapsen asumisjärjestelyjä tai huoltajuutta koskevassa kiistassa tekee.

‒ Sosiaalitoimen aikaa kuluu epäolennaisuuksiin, ja lausunnoissa kuvattuja ihmisiä rikotaan aivan turhaan.

"Aion esittää, että selvityksiä aletaan tehdä ja kirjoittaa toisella tavalla."

Huonoimmillaan tilannekuvausten ja ratkaisuehdotusten väliltä ei löydy mitään siltaa.

‒ Asioita tasapainoisesti kahdesta suunnasta katsovan, yksityiskohtaisen kuvailun jälkeen saattaa yhtäkkiä tulla yhteenveto, joka on pelkkiä yleisiä toteamuksia riitelyn haitallisuudesta tai vanhempien yhteistyön tärkeydestä. Tällainen hämmentää lukijan. Mihin niitä useiden tapaamisten ja kotikäyntien tietoja lopulta tarvittiin?

‒ Aion esittää, että selvityksiä aletaan tehdä ja ennen kaikkea kirjoittaa toisella tavalla.

Isän ääni

Kaksi muuta yllätystä liittyvät sukupuolten väliseen tasa-arvoon. Toinen niistä on osavastaus Kääriäisen alkuperäiseen tutkimuskysymykseen. Hän halusi selvittää, ovatko sosiaalitoimen selvitykset äitien, isien vai lasten puolella.

‒ Miehillä on huonoja kokemuksia järjestelmästä. Eronneista isistä tuntuu, että lausuntoja kirjoittavat naiset, jotka ovat naisten puolella.

"Miehiä ei sosiaalitoimen lausunnoissa tosiaankaan huiskaista sivuun."

Aineisto kuitenkin todistaa muuta.

‒ Asiakirjat ovat lasten puolella juuri niin kuin pitääkin, mutta hyvin vahvasti kuuluu myös isien ääni. Äidit pannaan tiukemmille. Miehiä ei näissä lausunnoissa tosiaankaan huiskaista sivuun, tutkija sanoo.

‒ Ainakaan sosiaalitoimi ei ole esteenä, jos isä arvostaa vanhemmuuttaan ja lähtee puolustamaan sitä. Käräjäoikeuksien suhtautumisesta en vielä uskalla sanoa mitään. Tutkimus on siltä osin niin kesken.

Pojasta kiista

Huoltajuuskiistoissa myös tytöt erottuvat pojista.

‒ Käräjäoikeudessa riidellään poikien huoltajuudesta. Tyttöjä on aineistossa paljon vähemmän, Kääriäinen vertaa.

Hänen aineistonaan on noin 60 oikeustapausta viidestä käräjäoikeudesta.

Tuomioistuin ottaa huoltajuuden tai lapsen hoitamisen pelisäännöt käsittelyyn, jos vanhemmat eivät erotessaan pääse asioista yhteisymmärrykseen. Näitä tapauksia on vuosittain noin 5000. Jos kiista päätyy käräjille, tuomioistuin pyytää sosiaalitoimelta selvityksen tilanteesta.

"Jopa asiakirjojen nyanssit voivat muuttaa ihmiselämiä."

Selvityksiä ei ole aiemmin analysoitu teksteinä, Kääriäinen kertoo.

‒ Ei ole tutkittu, kenen puheita asiakirjoihin poimitaan, ei tekstien rakenteita eikä retoriikkaa. Tämä on hurjaa, sillä jopa asiakirjojen nyanssit voivat muuttaa kokonaisia ihmiselämiä.

Kääriäisen laajempi haastattelu julkaistaan huomenna perjantaina 27.2. ilmestyvässä Yliopisto-lehdessä.

Lue lisää aiheesta: Talous & yhteiskunta