Kuppasivatko Ruotsi ja Venäjä aikoinaan Suomea — vai elimmekö isäntämaiden tukiaisilla?

Kun Ruotsi havitteli suurvalta-asemaa, suomalaismiehiä haettiin armotta mukaan taisteluihin. Siirtymä Venäjän suuriruhtinaskunnaksi oli taloudellinen voitto.

Tekikö Ruotsin valtakunnan ulottuminen meren yli Suomesta siirtomaan, Suomen ja Pohjoismaiden historian professori Anu Lahtinen?

— Suunnilleen 1300-luvulla Ruotsin keskushallinto sai jonkinlaisen otteen itäisestä alueesta, mutta hallinto oli kuitenkin alkuvaiheessa aika heikkoa. Suomea ei valloitettu.

Suomesta kerättiin kuitenkin veroja. Vietiinkö ne Ruotsiin?

— Pieniä määriä, mutta pääosin Suomesta kerätyt verot käytettiin Suomessa, esimerkiksi Hämeen, Turun ja Viipurin linnojen rakentamiseen sekä niiden sotaväen ylläpitoon. Rahaa jäi myös Suomen omille vallanpitäjille — se oli ruotsalaisten keino tehdä heistä osa järjestelmää.

Muuttiko Turun akatemian perustaminen tilannetta?

— Ei oikeastaan. Turun akatemian tarvitsemat varat kerättiin edelleen Suomesta. Esimerkiksi professorien palkka maksettiin monesti maatilojen tuottoina. Jotain tuloja kyllä saatiin siitä, että akatemia houkutteli oppilaita myös Suomen ulkopuolelta.

— Asenne muuttui 1600-luvulla, kun Ruotsi havitteli aggressiivisesti suurvalta-asemaa. Sotiminen Euroopassa vaati miehiä ja jatkuvat väenotot verottivat Suomea raskaasti. Moni tila autioitui. Vaikka suomalaisilla oli muodollisesti edustus valtiopäivillä, ei heiltä paljon kyselty.

Päätyikö suurvallan sotasaalista Suomeen?

— Valtaosa meni Tukholman ympäristöön, mutta kyllä Suomen monet vanhat alttaritaulut ja saarnatuolit ovat sotasaalista. Luulen kuitenkin, että mieluummin olisi pidetty miehet.

— 1700-luvulla asetelma muuttui jälleen. Ei ollut enää suurvaltaa, joten piti keskittyä siihen olemassaolevaan. Silloin Suomeenkin alettiin investoida, esimerkiksi rakentamalla Suomenlinnan linnoitus.

Oliko Suomen siirtyminen Venäjän osaksi taloudellisesti hyvä vai huono asia, poliittisen historian dosentti Kristiina Kalleinen?

— Ehdottomasti hyvä. Suomesta tehtiin niin sanotusti finanssivaltio, joka sai kantaa omat veronsa ja tullinsa. Suomalaisten ei tarvinnut maksaa veroja Venäjälle.

Investoiko Venäjä Suomeen?

— Kyllä vain. Kun Helsingistä piti rakentaa uusi pääkaupunki, Suomen valtiolla ei ollut vielä kassaa. Niinpä Venäjän johto lainasi rahaa hyvin maltillisella korolla. Tarkoitus oli rakentaa pääkaupunki, ei tuottaa voittoa.

— Muutenkin suuriruhtinaskunnan asema oli taloudellisesti hyvä. Kauppaa käytiin sekä Venäjälle että muualle, ja kasvu oli vahvaa.

Oliko itsenäistyminen taloudellinen virhe?

— Ei. Kun keisarillinen Venäjä romahti, vanhaan ei ollut paluuta.

Artikkeli on julkaistu Yliopisto-lehden Tohtorin hatusta -palstalla Y/04/18.

Yliopisto-lehti on kaikille tarkoitettu, monipuolinen tiedelehti Helsingin yliopistosta.
Tilaa ja rakastu tieteeseen.

Lue lisää aiheesta: Talous & yhteiskunta