Koulutetut miehet saavat helpommin jälkikasvua

Korkeasti koulutetut suomalaismiehet saavat enemmän lapsia kuin vähemmän koulutetut. Miehillä koulutuksen ja lasten lukumäärän välinen yhteys on seurausta etenkin ensimmäisen lapsen saamisesta: Erityisesti esikoinen aiheutti valtaosan eroista lasten määrässä koulutuksen näkökulmasta, ilmenee Helsingin yliopiston väitöstutkimuksesta.

Aikuisiän ammatillinen asema ja tulot määrittivät valtaosan koulutuksen ja ensimmäisen lapsen saamisen välisestä yhteydestä miehillä.

- Taloudelliset tekijät näyttäisivät olevan tärkeitä esikoisen hankinnassa, sanoo VTM Jessica Nisén.

­Tutkimuksessa havaittiin lisäksi, että korkeammin koulutettujen miesten joukossa lastensaannin ajoitus on keskimäärin myöhäisempi mutta vähemmän vaihteleva kuin matalasti koulutettujen keskuudessa.

Naiset ja miehet erosivat toisistaan erityisesti ensimmäisen lapsen ja varhaisen lastensaannin suhteen: 1940-luvulla syntyneissä naisissa korkeammin koulutetut jäivät useammin lapsettomiksi.

- Nuorella iällä matalasti koulutetuille syntyi enemmän lapsia kuin korkeasti koulutetuille sukupuolesta riippumatta, mutta erot olivat suurempia naisilla, Nisén toteaa.

Naisille enemmän lapsia
huono-osaisella taustalla

Väitöstyössä ilmeni, että huono-osainen perhetausta ennusti naisille enemmän lapsia ja vastaavasti miehille vähemmän: Köyhissä oloissa varttuneet miehet saivat vähemmän lapsia kuin varakkaammista oloista ponnistaneet miehet.   

Tutkimuksessa havaittiin myös, että lapsuuden perheen sosioekonomiset tekijät eivät selittäneet koulutusryhmittäisiä eroja miesten elinikäisessä lasten lukumäärässä.

- Erityisesti miehillä aikuisiän mekanismit näyttävät olevan tärkeitä koulutusryhmittäisten erojen selittäjiä, Nisén sanoo. 

Nisénin valtiotieteelliseen tiedekuntaan tehty väitöstutkimus perustuu kahteen tilastoaineistoon, joista ensimmäinen koostui otoksesta kotitalouksia vuoden 1950 väestölaskennassa. Tutkimuksessa analysoitiin vuosina 1940-1950 -syntyneitä henkilöitä, jotka voitiin yhdistää myöhempiin rekisteritietoihin. Toinen aineisto koostui 1950-1957 -syntyneistä kaksosista, joille yhdistettiin rekisteritieto syntyneistä lapsista.

Koulutuksen mukaiset erot lastensaannissa ilmentävät sosiaaliryhmien välisiä eroja hyvinvoinnin keskeisellä osa-alueella eli perhe-elämässä. Erojen taustalla olevia mekanismeja ei edelleenkään täysin tunneta ja ylipäätään miesten lastensaantia on tutkittu suhteellisen vähän.

VTM Jessica Nisén väittelee 11.11.2016 kello 12.15 Helsingin yliopiston valtiotieteellisessä tiedekunnassa aiheesta "Education and fertility - A study on patterns and mechanisms among men and women in Finland" (Koulutus ja hedelmällisyys: Tutkimus yhteyksistä ja mekanismeista miehillä ja naisilla Suomessa). Väitöstilaisuus järjestetään osoitteessa Päärakennus, Auditorium XII (3032), Unioninkatu 34 (3. krs).

Vastaväittäjänä on professori Øystein Kravdal Oslon yliopistosta, ja kustoksena professori Pekka Martikainen.

Väitöskirja julkaistaan sarjassa Publications of the Faculty of Social Sciences. Väitöskirjaa myy Unigrafia.

Väitöskirja on myös elektroninen julkaisu ja luettavissa E-thesis -palvelussa.

 

Lisätiedot:
Jessica Nisén
050 5325 030
jessica.nisen@helsinki.fi

 

 

 

 

Lue lisää aiheesta: Talous & yhteiskunta