Ensimmäisen lähetyksen aihe oli heti vaikea: valtionhallinnon it-ongelmat, vieraana hallintopolitiikan alivaltiosihteeri Päivi Nerg.
Toimittaja Katri Makkonen oli palannut syyskuussa takaisin Ylen A-studioon työskenneltyään välissä kuusi vuotta tasavallan presidentin viestintäpäällikkönä.
– Se oli tosi yli hilseen menevä juttu, Makkonen sanoo Lauttasaaren kahvila Puhurissa haastatteluhetkellä marraskuussa 2019.
Sellaisiin Makkonen on toki tottunut. Kolmen aiheen käsittely jokaisessa lähetyksessä vaatii aina paljon tietämystä.
Tuntui kivalta, kun kamerat kävivät. Jännitti, kuten suoran lähetyksen pitääkin.
– Ajattelin, että nyt olet vain oma itsesi.
Lähetys meni hyvin.
– Jäi hyvä fiilis sen jälkeen, että tästä se lähtee. Ei ollut ainakaan mitään isoja mokia. Muistin, että tykkään näistä suorista lähetyksistä.
Vaikka alustat ovat muuttuneet, journalismin perustehtävä ei ole
Katri Makkonen on tehnyt pitkän uran journalistina.
Hän valmistui Helsingin yliopistosta valtiotieteiden maisteriksi 2003 pääaineenaan kansainvälinen politiikka. Ylellä hän aloitti samana vuonna ja on työskennellyt A-studion lisäksi muun muassa Atlaksen ja Aamu-tv:n juontajana. Vuosina 2006–2009 hän oli Ylen Aasian-kirjeenvaihtajana Pekingissä. Hän sai ansiokkaasta Kiina-raportoinnistaan Bonnierin journalistipalkinnon.
Ala on ehtinyt muuttua niissä kuudessa vuodessa, jotka Makkonen työskenteli viestintäpäällikkönä.
– Muut alustat ovat tulleet vauhdilla television rinnalle, hän sanoo.
– Ennen tv-lähetys oli kuningas.
Toinen iso muutos on, että journalismi on kohdistetumpaa: yleisöjä mietitään entistä tarkemmin ja journalismia mitataan.
– Yle on tullut alas sieltä norsunluutornistaan, mikä on tosi tarpeellista. Mietitään, mitä yleisö haluaa. Mutta samalla täytyy pitää tiukasti mielessä se, mitä täytyy kertoa.
Ala on ollut myllerryksessä jo vuosia. Digitalisaatio, ansaintalogiikan murros, valemediat ja muut muutokset ovat haastaneet journalismia.
Makkosesta journalismin ydin ja tärkein tehtävä on silti pysynyt samana.
– Ehdottomasti journalismin tehtävä on toimia vallan vahtikoirana, hän sanoo.
– Vahtia sitä, mihin tämä yhteiskuntaa menee, jotta mikään ei pääse tapahtumaan huomaamatta. Että olisimme tietoisia muutoksesta, koska demokraattisessa yhteiskunnassa se vaatii meidän hyväksyntämme.
Valeuutisointia pitää haastaa niin journalismin kuin tieteenkin keinoin, mutta siihen sisältyy myös suuri vastuu.
– Se tieto, mitä laitetaan ulos, on oltava relevanttia ja totta. Mahdollisuus virheiden tekemiseen on kaventunut, koska se syö niin nopeasti uskottavuutta.
Tasa-arvoista yhteiskuntaa täytyy vaalia
Journalistin työssä Makkosesta parasta on nopeus.
Tärkeää on myös, että työ tuntuu merkitykselliseltä. Makkonen haluaa tuntea olevansa mukana yhteiskunnassa.
– Minua motivoi muutoksen seuraaminen ja muutoksessa mukana pysyminen, sen todistaminen.
Maailmassa on meneillään suuria muutosvoimia. Makkonen seuraa niitä kaikkia suurella kiinnostuksella, mutta lukkarinrakkaudella hän seuraa entistä asemamaataan Kiinaa.
– Kiinan kehitys on niin valtavan tärkeää meille. Ja kysymys siitä, mikä on länsimaiden ja Kiinan suhde, kun taloussuhteet ovat niin hirvittävän vahvat.
Toinen läheinen aihe on suomalaisen mielenmaisema. Mitä se on, ja miten se muuttuu.
– Tosi relevantti kysymys on, miksi muutos on niin nopeaa, että moni kokee, ettei tunne pysyvänsä mukana.
– Olen suomalaisen eheyden suuri fani. Koen äärettömän tärkeänä, että meillä on suhteellisen tasa-arvoinen yhteiskunta, ja sitä täytyy mielestäni vaalia.
Haastattelu on tehty marraskuussa 2019.