Tutkijalegenda Jared Diamond luennoi Suomessa ja osoitti olevansa yhä kiinnostunut lähes kaikesta.

Turkin ja Iranin vuorten eteläpuolella sijaitseva hedelmällinen puolikuu on tärkein noin kymmenestä paikasta maailmassa, joissa maanviljelys on kehitetty itsenäisesti. Nimestään huolimatta alue on suhteellisen karu.

– Mutta miksi sieltä nousivat kuitenkin kulttuurit, jotka tuhansia vuosia myöhemmin valloittivat maailman, kysyi Jared Diamond Suomen tiedeseurassa pitämällään luennolla.

Diamondin mukaan ratkaisu löytyy eliöstöstä. Hedelmällisessä puolikuussa oli kasveja, jotka taipuivat helposti viljelyyn. Lisäksi siellä oli enemmän kesytettäviä eläimiä kuin missään muualla. Siinä, miksi näin oli, on kuitenkin vielä epäselvyyttä.

– Kukaan ei vielä ole pystynyt tarjoamaan selitystä, miksi juuri tälle alueelle keskittyi poikkeuksellisen proteiinipitoisia kasveja, eikä sitä miksi juuri tämän alueen isot nisäkkäät sopivat kesytettäviksi, Diamond huomautti.

– Siinä heittäisin haasteen nuorille tutkijoille.

Lavastajalinnuista jatkosotaan

Laaja-alaisesti eri tutkimusaloilla toimiva Diamond puhui seuraavan päivän yleisöluennossaan Displays of Humans, Animals, and Proto-humans täysin toisesta asiasta: hän pohti esi-ihmisten taiteesta evoluutiobiologisena tapana houkuttaa kumppaneita. Vähän niin kuin Uuden Guinean lavastajalintu-urokset rakentavat koristeellisia lehtimajoja houkutellakseen naaraita parittelemaan. 

– Majoilla urokset pyrkivät todistamaan kelpoisuuttaa naaraille. Emme tiedä miksi esi-ihmiset tekivät koristekirveitä, mutta mitä ilmeisimmin niillä pyrittiin antamaan jokin viesti.

Ihmisen ja eläimen eroja ja yhtäläisyyksiä pohtiva puhe palasi ensimmäisen populaariteoksensa, Kolmannen simpanssin (1992) teemoihin.

Suomeen Diamondin toi kuitenkin kokonaan uusi kirjahanke. Hän on tekemässä kirjaa siitä, miten kansakunnat selviävät kriiseistä. Yhdeksi käsiteltäväksi kriisiksi hän on valinnut Suomen talvi- ja jatkosodat, ja oli nyt Suomessa keräämässä aineistoa. 

Aihe on kiinnostanut häntä aina hänen ensimmäisestä Suomen vierailustaan 1959.

– Silloiset isäntäni olivat talvisodan veteraaneja ja sodan lapsia. Heidän avullaan ymmärsin, miten yksin Suomi sodissa jäi ja millaisia uhrauksia itsenäisyyden vuoksi tehtiin.   

Euroopan nousu

Puhuessaan Suomen Tiedeseuran symposiumissa Jared Diamond nauratti yleisöään kertomalla, kuinka ihmiset yleensä vastaavat, kun heiltä kysytään, miksi eurooppalaiset valloittivat maailman.

− Tyypillinen vastaus sisältää paljon kakistelua, kiusaantumista ja lopulta ajatuksen, että eurooppalaiset vaan nyt olivat älykkäämpi ja heillä oli korkeampi, kristillinen moraali. 

Tämä näkemys on Diamondin mukaan väärä. Sen sijaan taustalla olivat maanviljelykseen sopivat kasvit ja kesytettäviksi sopivat eläimet ja niiden mahdollistamat maanviljelysyhteiskunnat, jotka puolestaan johtivat parempiin työkaluihin ja aseisiin sekä ärhäkämpiin tartuntatauteihin, jotka antoivat eurooppalaisille etulyöntiaseman kulttuurien kohdatessa toisiaan.

Diamond ei uskokaan teorioihin, joiden mukaan esimerkiksi älykkyystestit todistaisivat ihmisryhmien välisistä geneettisistä eroista.

– Älykkyystestit ovat erittäin ongelmallisia. Niiden pitäisi mitata synnynnäistä ominaisuutta, mutta todellisuudessa ne mittaavat usein koulutusta.     

LUKUMÄÄRÄONGELMA

Diamond suhtautuu kuitenkin suuren mittakaavan siirtolaisuuteen varauksella.

– Niin kauan kuin Afrikasta Euroopaan muuttamalla elintaso paranee huomattavasti, paine siirtolaisuuteen on suuri.

Euroopalla on toisen maailmansodan jäljiltä turvapaikkajärjestelmä, jonka tarkoitus on estää esimerkiksi juutalaisvainojen kaltaisten tapahtuminen toistuminen. Mutta samaan aikaan Afrikassa on satoja miljoonia ihmisiä, joilla olisi moraalinen oikeus turvapaikkaan.

– Tämä johtaa lukumääräongelmaan, Diamond sanoo.

Uudessa kirjaprojektissaan Diamond tarkastelee yhteiskuntia nimenomaan kansakuntien tasolla. Hänestä esimerkiksi Suomessa on vahva kansallinen yhtenäisyys ja kokemus yhteisistä, jaetuista arvoista. Se näkyy esimerkiksi siinä, miten sisällissodan vahingot saatiin paikattua.

– Jos tähän laitetaan sekaan toinen suuri ihmisjoukko toisesta kulttuurista, esimerkiksi Venäjältä tai Afrikasta, heillä on omat arvonsa, eikä näiden yhdistäminen ole välttämättä helppoa. 

Euroopassa ei myöskään ole siirtolaisuuden perinnettä Yhdysvaltojen tyyliin, vaan muuttoliikkeet ovat olleet hillitympiä.

– Vahva kulttuurinen identiteetti ei säily, jos maahan tulee miljoonia ihmisiä toisista kulttuuritaustoista, Diamond uskoo.

Diamond tähdentää, ettei ole kyse älykkyydestä – Yhdysvalloissa ensimmäisen polven siirtolaiset tai heidän jälkeläisensä ovat esimerkiksi voittaneet melkein kaikki maan saamat Nobel-palkinnot – vaan jaetusta kulttuurista.

Tekstin lyhyempi versio on julkaistu Yliopisto-lehden numerossa Y/06/17.

Editoitu sanamuotoja 19.09.2017 11.09.

Yliopisto-lehti on kaikille tarkoitettu, monipuolinen tiedelehti Helsingin yliopistosta.
Tilaa ja rakastu tieteeseen.

Lue lisää aiheesta: Talous & yhteiskunta