Koskenniemi työstää Suomen Akatemian rahoittamassa projektissa kansainvälisen oikeuden aatehistoriaa. Tekeillä olevan teoksen aikajana yltää myöhäiseltä keskiajalta aina 1800-luvulle saakka.
– Kansainvälisen oikeuden historiallinen tutkimus on yleensä keskittynyt sotiin, sodan oikeutukseen, kuninkaisiin ja suvereenin valtion toimintaan. Mutta se on vain tarinan toinen puoli. Minun tarkoitukseni on tuoda tutkimukseen mukaan se toinenkin puolikas: omistusoikeus ja yksityiset toimijat, kansainvälinen kauppa ja pankkiiritoiminta, Koskenniemi huomauttaa.
Mitä tutkimuksessa sitten on tähän mennessä selvinnyt?
– Jännittävin havainto on se, että yksityinen ja julkinen valta ovat jatkuvassa vuorovaikutuksessa keskenään. Jos valtioiden temmellyskenttänä näyttäytyvää kansainvälistä maailmaa hieman raapii, se alkaakin nopeasti näyttäytyä rahan maailmana. Näin on ollut aina, professori tähdentää.
Koskenniemen kuvaaman kansainvälisen maailman keskeisiä toimijoita ovat kruunu ja kauppias. Kruunu tarvitsee rahoitusta toimintansa ylläpitämiseen ja kauppias valtion suomaa turvaa ja järjestystä.
Selvyyttä nykyhetkeen
Koskenniemi tähdentää, että aatehistorialle on suuri tarve. Kansainvälinen oikeus on hänen mukaansa nyt tärkeämpi osa kansainvälistä elämää kuin koskaan aiemmin.
Oikeuskysymykset ovat laajasti esillä julkisuudessa maailmanlaajuisesti.
– Kuitenkin kansainvälinen oikeus on tavattoman sotkuinen ja epämääräinen, ideologisesti värittynyt kokonaisuus. Menneisyyden tutkiminen toivon mukaan auttaa ymmärtämään nykypäivää ja tuota sekamelskaa.
Koskenniemen tutkimusten merkitys on tunnustettu laajasti myös maailmalla. Vastikään hänet valittiin ulkomaalaiseksi jäseneksi British Academyyn, joka on koonnut joukkoonsa yli 1200 humanististen ja sosiaalitieteiden ansioitunutta tutkijaa eri puolilta maailmaa.
Mies itsekin kokee olevansa juuri oikealla tiellä.
– Näiden tekstien kirjoittaminen ja lukeminen – koen, että tämän jännittävämpää ja mielenkiintoisempaa tehtävää ei minulla maailmassa voisi olla.