Julkiset infrastruktuuri-investoinnit lisäävät tuotantoa ja hyvinvointia

Järkevät julkiset infrastruktuuri-investoinnit lisäävät huomattavasti hyvinvointia, kertoo juuri julkaistu taloustieteellinen tutkimus.

Globaali taloustilanne on heikentynyt lisääntyneen epävarmuuden, rahoitusmarkkinoiden myllerryksen, geopoliittisten riskien ja kehittyvien talouksien ongelmien takia. Euroalueen talous on erityisen surkeassa kunnossa ja se kohtaa uudet riskit tilanteessa, jossa rahapolitiikan keinot ovat loppumassa. Helmikuussa pidetyssä G20-maiden kokouksessa sekä Kansainvälinen valuuttarahasto IMF että OECD kehottivat maita lisäämään julkisia investointeja. Julkisilla infrastruktuuri-investoinneilla voitaisiin lisätä merkittävästi tuotantoa ja hyvinvointia. Tämä käy ilmi Juha Tervalan ja Giovanni Ganellin uudesta tutkimuksesta.

Julkisilla infrastruktuuri-investoinneilla on myönteinen vaikutus hyvinvointiin

Tutkimuksessa analysoitiin julkisten infrastruktuuri-investointien hyvinvointikertoimia, jolla tarkoitetaan sitä kuinka suuren hyvinvoinnin muutoksen – yksityisessä kulutuksessa mitattuna – yhden euron muutos julkisissa menoissa aiheuttaa. Keskeinen tulos on, että julkisten infrastruktuuri-investointien hyvinvointikerroin on 0,8. Tämä tarkoittaa, että yhden euron käyttäminen infrastruktuuri-investointeihin lisää hyvinvointia saman verran kuin yksityisen kulutuksen lisääntyminen 80 sentin verran. Tosin sanoen, yhden euron lisäys infrastruktuuri-investointeihin lisää hyvinvointia 80 sentin edestä. Tulos antaa ymmärtää, että julkisten infrastruktuuri-investointien myönteiset hyvinvointivaikutukset ovat huomattavia. Hyvinvointivaikutus johtuu yksityisen kulutuksen kasvamisesta, jonka parempi julkinen infrastruktuuri mahdollistaa.

Julkiset infrastruktuuri-investoinnit eivät kuitenkaan lisää aina hyvinvointia, vaikka ne lisäävätkin aina bruttokansantuotetta. Ne lisäävät hyvinvointia ainoastaan jos infrastruktuuri on riittävän hyödyllistä. Julkisten investointien tehokkuuden parantaminen onkin avain niistä saataville hyödyille. Valtioiden pitäisikin vahvistaa instituutioita, jotka ovat vastuussa julkisten investointien suunnittelusta, allokoinnista ja toimeenpanosta. Näin julkiset rahat käytettäisiin tuottavimpiin infrastruktuuri-investointeihin, eikä poliitikkojen suosikkiprojekteihin tai siltoihin, jotka eivät johda mihinkään.

Aikaisemmat tutkimukset ovat osoittaneet, että euron lisäys julkisiin infrastruktuuri-investointeihin lisää bruttokansantuotetta 1-1,5 eurolla keskipitkällä aikavälillä. Juha Tervalan yhdessä Kansainvälinen valuuttarahaston tutkijan Giovanni Ganellin kanssa tekemä tutkimus on samoilla linjoilla. Kansainvälisen valuuttarahaston aiempi tutkimus myös osoittaa, että velalla rahoitettu julkisten infrastruktuuri-investointien lisääminen laskee julkisen velan suhdetta bruttokansantuotteeseen.

– Järkevillä julkisilla investoinneilla voidaan nykyisissä olosuhteissa lisätä tuotantoa ja hyvinvointia, ilman julkisen velkasuhteen lisääntymistä. Tutkimuksen talouspoliittinen johtopäätös on, että nykyinen surkea taloustilanne on erittäin otollinen aika lisätä julkisia infrastruktuuri-investointeja globaalisti. Valtionlainojen korot ovat euroalueella historiallisen matalat ja taloudessa on runsaasti vapaata kapasiteettia. Euroopan unionin pitäisikin aloittaa ns. Junckerin suunnitelmaa huomattavasti suurempi, kattavampi ja kunnianhimoisempi investointiohjelma, jolla Euroopan surkeassa kunnossa olevaa taloutta elvytettäisiin, Tervala sanoo.

Alkuperäinen tutkimus The Welfare Multiplier of Public Infrastructure Investment on julkaistu Kansainvälisen valuuttarahaston työpaperina.

                        

Lisätietoa:

Tutkija, yliopistonlehtori Juha Tervala, Helsingin yliopisto, puh. 050 586 2968, s-posti juha.tervala@helsinki.fi

 

Lue lisää aiheesta: Talous & yhteiskunta