Isovanhempien apu jakautuu epätasaisesti

Äidinäiti hoivaa lastenlasta eniten ja on isovanhemmista läheisin. Lapsenlapsen olemassaolo vahvistaa erityisesti miehen suhdetta puolisonsa vanhempiin. Isoisän ja lapsenlapsen suhde kärsii, mikäli isoisä eroaa lapsenlapsen isoäidistä.

FT, VTM Mirkka Danielsbackan isovanhemmuutta käsittelevä väitöstutkimus tarkastetaan Helsingin yliopiston valtiotieteellisessä tiedekunnassa 10. kesäkuuta. Väitöskirja tarkastelee eroja isovanhempien, vanhempien ja lasten vuorovaikutuksessa, hoivaavassa isovanhemmuudessa ja isovanhempityyppien (äidinäiti, äidinisä, isänäiti ja isänisä) välillä.

Väitöskirjan tulokset perustuvat suomalaisiin Sukupolvien ketju -kyselyaineistoihin sekä laajoihin eurooppalaisiin kyselyihin, jotka sisältävät vastaajia yhteensä 16 maasta.

Tutkimus osoittaa, että äidinäiti on isovanhemmista läheisin ja isänisä etäisin. Eronneet ja uudelleen avioituneet isoisät tapaavat vähemmän lapsenlapsiaan kuin lastenlasten isoäidin kanssa naimisissa olevat isoisät.

Sukupuoli määrittää vahvasti suhteita                       

Isovanhemman sukupuoli ja sukulinja määrittävät vahvasti ylisukupolvisia suhteita ja isovanhempien antamaa apua. Kun isovanhempityyppejä verrataan keskenään, äidin suvun merkitys korostuu.

– Perimmäinen syy tälle voi löytyä evolutiivisista selitysmalleista ja liittyä erityisesti sukupuolisidonnaisiin lisääntymisstrategioihin, tuleva tuplatohtori Mirkka Danielsbacka sanoo.

Helpommin ristiriitoja omien vanhempien kanssa

Väitöstutkimuksen mukaan miehet ja naiset kokivat omat vanhempansa puolison vanhempia läheisemmiksi, mutta samalla heillä on todennäköisemmin ristiriitoja omien vanhempiensa kuin puolison vanhempien kanssa.

– Isät mieltävät puolisonsa vanhemmat läheisemmiksi kuin lapsettomat miehet. Sekä isät että äidit raportoivat lapsettomia todennäköisemmin ristiriidoista puolisonsa vanhempien kanssa, Danielsbacka kertoo.

Lastenlasten olemassaolo lähentää vanhempia erityisesti äidin sukuun.

– Väestön ikääntyessä isovanhempien asema perheissä ja perhepolitiikassa saattaa kasvaa sekä Suomessa että muissa maissa. Hyvinvointipalveluiden leikkaaminen voi johtaa siihen, että vaatimukset perheen vastuusta ja velvollisuuksista kasvavat, Danielsbacka toteaa.

 Tutkimus osoittaa myös, että sukulaisapu jakautuu epätasaisesti perheissä.

Filosofian tohtori, valtiotieteiden maisteri Mirkka Danielsbacka väittelee 10.6.2016 kello 12 Helsingin yliopiston valtiotieteellisessä tiedekunnassa aiheesta Grandparental investments and family dynamics in contemporary Europe Works ("Isovanhempien investoinnit ja perhedynamiikka nykypäivän Euroopassa"). Väitöstilaisuus järjestetään osoitteessa Helsingin yliopiston päärakennus, sali 5, Fabianinkatu 33. Vastaväittäjänä on tohtori David Coall (Edith Cowan University) ja kustoksena Antti Karisto.

Väitöskirja on myös elektroninen julkaisu ja luettavissa e-thesis-palvelussa

Väittelijän yhteystiedot:

Mirkka Danielsbacka, puh. 050 304 9408, s-posti mirkka.danielsbacka@helsinki.fi

 

Lue lisää aiheesta: Talous & yhteiskunta