Miksi 16-vuotias on rikosvastuussa mutta ei saa äänestää? Ketä eri lakien ikärajat suojaavat ja miksi? Onko tutkimustieto vaikuttanut rajoihin?

Milloin ikärajoja alkoi ilmaantua Suomen lainsäädäntöön, lapsioikeuden asiantuntija Merike Helander lapsiasiavaltuutetun toimistosta?

— Osa ikärajoista, kuten täysi-ikäisyys, on kirjattu lakiin jo vuosisatoja sitten. Lainsäädännön kehittyessä ikärajoja on tullut aina vain lisää. Aikojen saatossa osa niistä on noussut ja osa laskenut. Esimerkiksi täysi-ikäisyyden raja on vaihdellut ja naisten avioitumisikä noussut.

Millaisin perustein ikärajat on määritelty?

— Lainvalmisteluasiakirjoissa on avattu niukasti ikärajojen perusteluita. Osa ikärajoista tulee kansainvälisistä sopimuksista ja EU-säädöksistä. Osa on asetettu lapsen suojelemiseksi, ja osa määrittelee lapsen oikeustoimikelpoisuutta. Taustalla voi olla tutkimustietoa lapsen kehityksestä.

Mitä ikärajat kertovat yhteiskunnastamme?

— Käsitys lapsesta on muuttunut. Vielä 1800-luvulla lapsi oli juridisesti katsoen kuin esine, isän omaisuutta. Nyt hän on ymmärtävä ja kehittyvä toimija. Lapsia ja nuoria halutaan kuulla monissa asioissa, toisaalta heitä halutaan myös suojella. YK:n lapsen oikeuksien sopimuksen voimaantulo on vaikuttanut paljon.

Mitkä ikärajat pistävät silmään, talous- ja sosiaalihistorian dosentti, nuorisotutkija Mikko Salasuo?

— Alle 29-vuotiaita koskeva nuorisolaki ei noudata muiden lakien ikärajoja. Nuorisolaki vaikuttaa valtion ja kuntien nuorisopolitiikkaan. Se määrittää esimerkiksi sen, minkä ikäiselle pitää tarjota nuorisotyötä. Sata vuotta sitten hädin tuskin tunnistettiin nuoruutta, nyt ikävaiheen katsotaan kestävän jopa 29-vuotiaaksi.

— 18 vuoden äänestysikäraja on ristiriitainen. Nyt 15-vuotias on rikosoikeudellisessa vastuussa ja kykenee ymmärtämään tekojensa seuraukset. Äänestyskopissa hän ei kuitenkaan siihen pysty. Toiseksi 80–90-vuotiaat pääsevät päättämään, millaisessa digimaailmassa vielä nyt äänioikeudettomat nuoret tulevaisuudessa elävät.

Mitä rajat kertovat käsityksistä lapsuudesta ja nuoruudesta?

— Ikärajat vaihtelevat eri elämänalueilla. Se kertoo siitä, että nuoruuden määrittäminen on hankalaa. Siinä limittyvät kulttuuriset, juridiset sekä lääketieteelliset ja psykologiset käsitykset lapsesta ja nuoresta. Ikärajoilla määritämme heidän paikkaansa yhteiskunnassa.

Miksi ikärajat vaihtelevat eri maissa?

— Ikärajat kuvaavat hyvin sitä, millainen moraalinen ilmapiiri eri maissa on. Länsimaissa on tyypillistä, että lainsäädännön takana on jonkinlaista tieteellis-rationaalista ajattelua. Joissakin kehittyvissä maissa nuoren ihmisen oikeudet ja velvollisuudet voivat juontaa uskonnosta ja siirtymäriiteistä. Esimerkiksi avioliitto voi tehdä täysi-ikäiseksi.

Artikkeli on julkaistu Tohtorin hatusta -palstalla Yliopisto-lehdessä Y/02/18.

Yliopisto-lehti on kaikille tarkoitettu, monipuolinen tiedelehti Helsingin yliopistosta.
Tilaa ja rakastu tieteeseen.