Hyvä ellei paras vaalitapa

Listavaalit, enemmistön voitto vai siirtoäänet — mikä mahtaisi olla toimivin keino kehittää demokratiaa?

Artikkeli on julkaistu Tohtorin hatusta-palstalla Yliopisto-lehden numerossa Y/03/16.

Mikä on paras vaalitapa, Tampereen yliopiston valtio-opin emeritusprofessori, Heikki Paloheimo?

— Jokaisessa on omat hyvät puolensa. Yhdysvalloissa ja Britanniassa käytetty enemmistövaali on tuottanut yleensä toimintakykyisen enemmistön, mutta suhteellisessa vaalitavassa eri yhteiskuntaryhmät tulevat paremmin edustetuiksi.

Suomessa on puhuttu paljon siirtymisestä listavaaliin. Miten se muuttaisi systeemiämme?

— Listavaalissa äänestetään puolueiden asettamia listoja, joiden saamat paikkamäärät määräytyvät listan suosion perusteella. Ehdokkaan valinta riippuu paikasta listalla ja listan suosiosta.

— Ruotsin kokemuksen perusteella listavaali tuottaa sosiodemografisesti monipuolisempia kansanedustajia kuin meillä käytössä oleva D’Hondtin järjestelmään perustuva henkilövaali.

Mitä huonoja puolia listavaalissa on?

— Valituksi tullakseen täytyy yleensä päästä listan alkupäähän, jonne puolueet valitsevat omia aktiivejaan. Näin valtaa siirtyy äänestäjiltä puolueille. Ruotsissa tätä on pyritty ratkomaan siten, että listan lisäksi voi äänestäjä voi nimetä myös suosikkiehdokkaansa. Tarpeeksi ehdokasääniä saanut voi nousta listan ohi.

Entä miten toimii siirtoäänivaali, joka on käytössä ainakin Irlannissa?

— Siirtoäänivaalissa äänestäjä voi listata haluamansa määrän ehdokkaita paremmuusjärjestykseen. Jos suosikkia ei valita, ääni siirtyy seuraavalle. Näin ääniä ei mene hukkaan.

— Irlannin siirtoäänivaali toimii hyvin silloin kun vaalipiireissä on vain vähän ehdokkaita. Esimerkiksi Uudenmaan vaalipiiristä valitaan 35 ehdokasta, mikä tekisi siirtoäänivaalista aika mutkikkaan.

Miten itse muuttaisit suomalaista eduskuntavaalitapaa?

— Pitäisin nykyisen D’Hondtin vaalitavan ja vaalipiirit, mutta irrottaisin 15 paikkaa tasauspaikoiksi, jotka jaettaisiin puolueiden valtakunnallisen kannatuksen mukaan.

— Lisäksi äänestäjä voisi halutessaan kannattaa pelkkää puolueen listaa. Tämä tekisi puolueiden rooleista näkyvämmän ja pakottaisi tekemään ruotsalaismalliset listat, joissa kärkiehdokkaat korostuisivat.

Lue lisää aiheesta: Talous & yhteiskunta