Jopa vuosien ajan hiottuja suunnitelmia, siviilien ajattelutapojen manipulointia, maan sisäistä heikentämistä – tutkija Rod Thornton King´s Collegesta Lontoosta listasi seminaarissa hypersodankäynnin tunnusmerkkejä.
– Tavoitteena on saada kohde tekemään, mitä halutaan, kuitenkaan valtaamatta sitä sotilaallisesti, hän tiivisti.
Tutkija Bettina Renz Nottinghamin yliopistosta kyseenalaistikin koko hybridisodankäynnin käsitteen. Termi on epäselvä ja liian lavea. Sodankäynnin sijaan olisi hänen mukaansa parempi puhua hybridiuhista, sillä valtioiden välisessä kilvoittelussa käytetään paljolti muitakin kuin perinteisiä voimakeinoja.
Hybridiuhkia lietsotaan muun muassa ruokkimalla protestimielialaa kohdemaassa. Protestoivia ryhmittymiä voidaan tukea vaikkapa taloudellisesti.
Hybridiuhkien keinovalikoimaan lukeutuu myös yritys kääntää kohteen vahvuudet heikkouksiksi. Esimerkkinä Thornton nosti esiin länsimaisten demokratioiden vahvan sananvapauden. Sen turvin voi koettaa levittää väärää tietoa, propagandaa.
Sinänsä propagandan käyttö sodankäynninkin välineenä ei ole mitenkään uutta. Uusi informaatioteknologia ja sosiaalinen media vain ovat tuoneet siihen uudenlaisia ulottuvuuksia.
Renz tähdensi, että sensuuri on huonoin tapa vastata väärän tiedon levittämiseen. Järkevämpää on katkaista huhuilta siivet lähdekritiikin avulla.
Venäjää pitää osata lukea
Kun puhutaan Venäjästä ja hybridiuhista, pitää ymmärtää myös itänaapurin päätöksentekojärjestelmää, joka poikkeaa monin tavoin länsimaisista järjestelmistä. Venäjää pitää osata lukea, tähdensi tutkijatohtori Hanna Smith Aleksanteri-instituutista.
– Iso ongelma on normien käsittäminen eri tavoin Lännessä ja Venäjällä. Kun normeihin suhtaudutaan joustavasti, myös käytännön politiikka ja toimenpiteet voivat joustaa tilanteen mukaan. Ja kun valta on harvojen käsissä, normeilla ei ole niin paljon merkitystä, hän totesi.
Venäjän päätöksentekojärjestelmän tuntemisesta on hyötyä myös, kun koettaa ennakoida ja varautua maan masinoimiin hybridiuhkiin sekä miettiä vastatoimia niille. Mitä paremmin itänaapurin poliittista järjestelmää ymmärtää, sen paremmin pystyy arvioimaan myös uhkien vakavuutta.
Venäjää voi koettaa lukea myös sen valtaeliitin tavoitteiden kautta.
Smithin mukaan eliitin tärkein tavoite on koettaa pysyä vallassa.
– Toinen venäjän valtaapitävien tärkeä päämäärä on saada muut maat tunnustamaan, että Venäjä on tärkeä globaali toimija. Venäjä välittää yllättävän paljon siitä, mitä muut siitä ajattelevat, Smith totesi.
Seminaari oli osa valtioneuvoston kanslian rahoittamaa tutkimusprojektia, joka perehtyy Venäjän strategiseen ajatteluun ja hybridisodankäynnin keinoihin.
Russian Hybrid Warfare: definitions, capabilities, scope and possible responses 6.11.2015