Eurooppalaiset korkeakoulut saavat saksalaisilta tutkijoilta huutia yrittäjyysopintojen kohdentamisesta liiaksi vain teknisille ja kaupallisille aloille.

Moni yliopisto katsoo ihaillen Stanfordin yliopiston ja Piilaakson menestyksekästä yhteistyötä. Yrittäjyyden edistämistä korkeakouluissa tutkinut professori Christine Vilkmann saksalaisesta Wuppertalin yliopistosta kehottaa kuitenkin yrittäjäkoulutusta miettiviä pitämään visusti mielessään oman oppilaitoksensa ainutkertaisen aseman ja tilanteen.

One size fits all -ajatus ei sovi yrittäjyysopintoihin. Korkeakoulujen pitää huomioida oma kontekstinsa, historiansa ja kulttuurinsa.

Menestyksistä kuten Piilaaksosta voi silti toki ottaa mallia, opetus- ja kulttuuriministeriön järjestämässä Korkeakoulusta yrittäjäksi -seminaarissa tällä viikolla, 6.10. puhunut professori tähdensi.

Insinöörejä ja naisia

Christine Vilkmann esitteli seminaarissa tutkija Kathrin Bischoffin kanssa tekemäänsä selvitystä eurooppalaisten korkeakoulujen yrittäjyysopintojen nykytolasta. Euroopan komission tilaamassa selvityksessä aiheeseen paneuduttiin 20 esimerkkioppilaitoksen kautta. Suomesta mukana oli Tampereen ammattikorkeakoulu.

Tutkijat panivat merkille, että monissa oppilaitoksissa yrittäjyyden edistäminen jakautui epätasaisesti eri oppialojen välillä. Yrittäjyyttä painotettiin usein enemmän teknillisillä ja kaupallisilla aloilla kuin esimerkiksi humanistisilla tai yhteiskuntatieteellisillä oppialoilla.

Samankaltaisia, tuoreita havaintoja on myös Suomesta, opetusministeriön korkeakouluille tekemässä Yrittäjyyttä tukeva korkeakoulu 2015 –kyselyssä.

‒ Teknilliseen tai kaupalliseen alaan profiloituneiden yliopistojen opiskelijakunta on aika miesvaltainen. Yrittäjyys pitää saada korkeakouluissa läpileikkaavammaksi, jotta sukupuolten tasa-arvo toteutuisi paremmin ja saataisiin myös nuoria naisyrittäjiä, ministeriön ylitarkastaja Johanna Moisio totesi omassa seminaariesityksessään.

Asenneongelma

Christine Vilkmannin ja Kathrin Bischoffin mukaan joissakin korkeakouluissa yrittäjyyskoulutukseen suhtauduttiin negatiivisesti.

‒ Sitä saatettiin pitää liian kaupallisena, käytännönläheisenä ja epätieteellisenä, Bischoff kuvaili.

Myös ministeriön kyselytutkimuksessa nousi paikoin esiin nuiva asenne.

‒ Useista vastauksista kävi ilmi, että yrittäjyyden edistämisen esteenä on edelleen asenneilmapiiri, Johanna Moisio totesi.

Hänen mukaansa osassa korkeakouluja myös näkemys yrittäjyydestä ja yrittäjäopinnoista on kapea. Vastaajat saattoivat kokea, että nämä opinnot on tarkoitettu vain yrittäjiksi ryhtyville. Yrittäjämäisen toimintatavan merkitystä työllistymiselle tai korkeakoulussa tehtävälle tutkimukselle ei välttämättä ymmärretty.

Verkko-oppiminen avuksi

Muita yrittäjyyden edistämisen ongelmakohtia ovat komission tilaaman tutkimuksen mukaan muun muassa opiskelijoiden kiinnostuksen puute ja resurssipula.

Bischoffin mukaan korkeakoulut eivät voi luottaa yrittäjyyskoulutuksen rahoituksen jatkuvuuteen, sillä hallitusten suhtautuminen yrittäjyyden edistämiseen voi vaihdella vaalikausittain.

‒ Hyvä yrittäjyyskoulutus vaatii paljon opetushenkilökuntaa, sillä opetus on usein hyvin henkilökohtaista, Bischoff sanoi.

Tutkijakaksikko tehostaisi yrittäjyyskasvatusta hyödyntämällä nykyistä enemmän etäopetusta ja nettiopiskelua. Yrittäjyysmyönteisen ilmapiirin luomisesta tutkijat vierittivät vastuuta poliitikoille. Yrittäjyyttä ja onnistuneita esimerkkejä pitäisi nostaa julkiseen keskusteluun.

Lue lisää aiheesta: Talous & yhteiskunta