Väitöstutkimuksessa selvitettiin etnometodologisen keskustelunanalyysin avulla, miten toimintakyvyn arviointi toteutuu haastattelussa. Tarkastellut kysymykset paljastivat toimintakyvyn heikkouksia, jolloin haastattelija saattoi institutionaalisen tehtävänsä lisäksi joutua kannattelemaan haastateltavan kompetenssia. Silloin haastattelija tuotti sosiaalista tukea haastateltavalle.
- Lisäksi sosiaalisen vuorovaikutuksen havaittiin toimivan puhujien resurssina sosiaalisen toimintakyvyn arvioita laadittaessa. Nykyiset toimintakyvyn arviointivälineet eivät kuitenkaan huomioi haastattelutilanteessa muodostuvaa näyttöä, sanoo YTM Mika Simonen.
Keskustelunanalyysi osoittautui tutkijan mukaan päteväksi menetelmäksi tuottamaan uutta tietoa toimintakyvyn arvioinnista.
- Sosiaalisen toimintakyvyn arvioinneissa huomio pitäisi kiinnittää yksilön sijasta yksilöiden väliseen vuorovaikutukseen, Simonen sanoo.
Toimintakyvyn arviointi haastattelun
pohjalta arvoitus
Iäkkäiden tarvitsemia sosiaali- ja terveyspalveluja pyritään kohdentamaan niin sanotuilla palveluntarpeen arvioinneilla, jotka perustuvat osaltaan toimintakyvyn arviointeihin. Myös työttömyydestä aiheutuvia kustannuksia on pyritty leikkaamaan järjestämällä työttömille haastatteluja, joissa selvitetään heidän toimintakykyään ja työelämävalmiuksiaan. Molempia yhdistää toimintakyvyn arviointi haastattelun keinoin.
- Kuitenkaan ei tarkemmin tiedetä, miten hyvin haastattelu mahdollistaa toimintakyvyn arvioinnin, Simonen kertoo.
Tutkimukseen kerättiin videoaineistoa kolmen tutkimus- ja kehittämishankkeen toimintakyvyn arviointihaastatteluista vuosina 2007-2009 (n=57). Tarkastelu rajattiin päivittäisiin perustoimintoihin (ADL) ja välineellisiin toimintoihin (IADL) liittyvään haastattelupuheeseen.
Tietoa ei osata
hyödyntää kyselylomakkeilla
Viimeaikaisissa toimintakyvyn arviointiin laadituissa kyselylomakkeissa on haastateltavilta tiedusteltu vaikeuksia puheen aloittamisessa ja keskustelun ylläpitämisessä.
- Haastattelijalle muodostuu haastattelutilanteessa näyttöä ja tietoa vaikeuksista, mutta nykyiset kyselylomakkeet eivät osaa hyödyntää tilanteessa todennettavaa tietoa.
Toimintakyvyn arviointia kehittävillä tahoilla olisi Simosen mukaan hieno mahdollisuus lähteä kehittämään luotettavia sosiaalisen toimintakyvyn arviointivälineitä.
- Nykyisellään sosiaalisen toimintakyvyn kyselyt ja mittaukset eivät tavoita WHO:n luokituksen tarkempia määritelmiä.
YTM Mika Simonen väittelee 27.1.2017 kello 12 Helsingin yliopiston valtiotieteellisessä tiedekunnassa aiheesta "A Conversation Analysis of Social Interaction in the Functional Capacity Interview" (Keskustelunanalyyttinen tutkimus toimintakyvyn arviointihaastattelujen vuorovaikutuksesta). Väitöstilaisuus järjestetään osoitteessa Helsingin yliopiston päärakennus, Auditorium XII (Unioninkatu 34, 3. kerros).
Vastaväittäjänä on professori Charles Antaki, Loughborough University, ja kustoksena on professori Anssi Peräkylä.
Väitöskirja on myös elektroninen julkaisu ja luettavissa E-thesis -palvelussa.
Lisätiedot:
Mika Simonen
Puh. 050-545 8765
mika.simonen@helsinki.fi