Datalukutaidon edistäjät saivat 3,9 miljoonan euron tutkimusrahoituksen

Tekoälytutkijat ja yhteiskuntatieteilijät kehittävät yhdessä vastuullisia tapoja käyttää ihmisiä koskevaa rekisteridataa. Suomen Akatemian Strategisen tutkimuksen neuvosto rahoitti tiedon lukutaitoon ja ilmastonmuutokseen liittyvää tutkimusta yhteensä 34 miljoonalla eurolla. Neljää tutkimuskonsortioista johdetaan Helsingin yliopistosta.

Professori Petri Ylikosken johtama monitieteinen hanke Datalukutaito ja vastuullinen päätöksenteko (DATALIT) tarttuu datan hallinnan koko ketjuun datan synnystä sen käyttöön päätöksenteossa. Se on uusi hanke, jossa yhteiskuntatieteilijät ja tekoälytutkijat tekevät läheistä yhteistyötä.

– Jos pystymme parantamaan datan käyttäjien ja päätöksentekijöiden datalukutaitoa, merkitsee se parempia päätöksiä, realistisempia odotuksia data-analytiikan mahdollisuuksista ja parempaa yhteiskunnallista keskustelua datan ja tekoälyn käytöstä yhteiskunnassa, Ylikoski kertoo hankkeen hyödyistä yhteiskunnalle.

Hankkeen kokoava käsitteenä toimii datalukutaito. Sillä viitataan ymmärrykseen datan tuottamiseen, käsittelyyn, analysointiin ja esittämiseen liittyvistä prosesseista.

– Keskustelu big datasta ja tekoälystä on täynnä myyttejä ja epärealistisia odotuksia. Hankkeemme tavoitteena on purkaa näitä myyttejä esittämällä ymmärrettävästi millaisia rajoituksia ja mahdollisuuksia datan käyttöön liittyy ja kuinka kone-oppimismallit tai yksityisyyttä suojaava synteettinen data toimivat, Ylikoski sanoo.

DATALIT on yksi yhdeksästä Suomen Akatemian Stategisen tutkimuksen neuvoston rahoittamasta konsortiosta. STN rahoittaa pitkäjänteistä tutkimusta, jolla pyritään löytämään ratkaisuja merkittäviin yhteiskunnan haasteisiin.

Teknologia ja sosiaaliset käytännöt kohtaavat

DATALIT-hankkeessa tarkastellaan myös datan käytön eettisen ja oikeudellisen säätelyn asettamia vaatimuksia sekä näihin liittyviä ongelmia. Erityistä hankkeelle on, että siinä ei tarkastella sosiaalisia ja teknisiä asioita toisistaan erillisinä, vaan kiinteästi toisiinsa liittyvinä.

– Hankkeessa tietojenkäsittelytieteilijät ja yhteiskuntatieteilijät työskentelevät yhdessä lähtien siitä perusajatuksesta, että luotettava datan hallinta ja käyttö ovat asioita, joissa teknologia ja sosiaaliset käytännöt ovat toisistaan riippuvaisia. 

Mukana on tutkijoita tietojenkäsittelytieteestä, sosiologiasta, oikeustieteestä, kognitiotieteestä ja filosofiasta. Idea hankkeeseen syntyi Suomen tekoälykeskuksen (FCAI) myötä syntyneiden yhteyksien pohjalta. Ylikosken lisäksi Helsingin yliopistosta on mukana apulaisprofessori Antti Honkela.

Uusia työkaluja datan analysointiin

Hanke tuottaa uusia työkaluja datan analysointiin, anonymisointiin sekä tulosten vuorovaikutteiseen visualisointiin. Tämä lisäksi tutkitaan tällaisten työkalujen käyttöönottoon liittyviä haasteita yhteiskuntatieteellisin menetelmin.

– Tuotamme uutta tietoa sekä kehittämisprosesseista että dataa käyttävistä organisaatioista. Arvioimme myös kriittisesti nykyisiä datan hallinnan käytäntöjä niiden eettisen, oikeudellisen ja yhteiskunnallisen hyväksyttävyyden kannalta, Ylikoski kertoo.

Tarkasteltavan datan keskiössä on kehittää Suomen sosiaali- ja terveysalalla olevan tiedon käyttöä.  

Hankkeen päätavoitteiksi on määritelty kehittää vastuullisia ja tiedollisesti luotettavia tapoja käyttää ihmisiä koskevaa rekisteridataa ja selkiyttää anonymiteetin, ymmärrettävyyden, läpinäkyvyyden ja luotettavuuden käsitteitä erilaisissa teknisissä, oikeudellisissa ja yhteiskunnallisissa asiayhteyksissä. Tavoitteina on myös parantaa kansalaisten ja päätöksentekijöiden datalukutaitoa, ja osallistua julkiseen keskusteluun datan hallinnasta ja käytöstä.

Lisätiedot:
Petri Ylikoski
Puh. 0294123962
petri.ylikoski@helsinki.fi
 

 
Ratkaisuja yhteiskunnan suuriin haasteisiin

Suomen Akatemian Strategisen tutkimuksen neuvosto rahoitti tänä vuonna tiedon lukutaitoa ja tietoon perustuvaa päätöksentekoa edistävää tutkimusta sekä hankkeita, joissa tutkitaan ilmastonmuutoksen hillitsemistä ja siihen sopeutumista. Climate- ja Literacy-ohjelmat toimivat vuoteen 2026 saakka.

Helsingin yliopisto sai edellisvuoden tapaan johdettavakseen neljä konsortiota. Lisäksi HY on partnerina kolmessa muussa. Yhteensä Helsingin yliopiston tutkijat saivat rahoitusta noin yhdeksän miljoona euroa.

Professori Anne Toppisen johtama konsortio DECARBON-HOME pyrkii kiihdyttämään muutosta kohti ilmastoviisaampaa asumista Suomessa ja muissa maissa, joissa on samanlaisia haasteita. Tutkimus keskittyy erityisesti kaupunkilähiöihin ja maaseudun syrjäseutuihin. Konsortiossa on mukana myös apulaisprofessori Venla Bernelius.

Apulaisprofessori Leena Järven johtamassa CO-CARBON-hankkeessa mitataan ja mallinnetaan kaupunkien viheralueiden hiilensidontakykyä. Tutkimuksen tavoitteena on myös kehittää sellaisia suunnittelun, rakentamisen ja ylläpidon käytäntöjä, joilla hiilen sitoutumista tehostetaan yhdessä muiden ekologisten ja sosiaalisten hyötyjen kanssa. Rahoitusta konsortiossa sai myös professori Christopher Raymond.

Tutkimusjohtaja Kati Rantalan johtamassa SILE-hankkeessa tutkitaan, kuinka hiljaisten toimijoiden esimerkiksi eläinten – hyvinvointi ja oikeudet otetaan huomioon lainsäädäntöpolitiikassa ja lakien valmistelussa. Konsortiossa rahoitusta saivat myös professori Anna Valros ja kliininen opettaja Laura Hänninen.

Suomalainen tiedepääoma ja sen kasvattaminen (FINSCI) -konsortio luo menetelmiä tiedeoppimisen ja tietoon perustuvan päätöksenteon tukemiseen. Se yhdistää psykologian, neurotieteen, kasvatustieteen ja yhteiskuntatieteiden tutkimusta. HY:stä mukana on yliopistotutkija Jaana Simola.

Teknologisia ja sosiaalisia innovaatioita kriittisen lukemisen tukemiseen internetin aikakaudella (CRITICAL) -projektin tavoitteena on kehittää teknologisia ja sosiaalisia innovaatiota, joilla voidaan tukea 10–17-vuotiaiden nuorten kriittisen lukemisen taitoja. HY:stä mukana yliopistonlehtori Petteri Muukkonen.

Ei hukata ketään murrokseen. Kansalaiset, legitimiteetti ja Suomen muutos hiilineutraaliksi hyvinvointivaltioksi (2035Legitimacy) -hanke tutkii Suomen hiilineutraalisuustavoitteen yhteiskunnallisista ja legitiimiteettivaikutuksia. Ote on poikkitieteellinen. HY:stä rahoitusta sai professori Päivi Leino-Sandberg.