Avoin verkkokurssi talouskriiseistä: Nyt on toisin, mutta miten?

Kukaan ei vielä tiedä, miten kauan koronavirusepidemia kestää. Virusepidemian pysäyttäminen on yhteiskunnan ensimmäinen tehtävä.

Samalla on selvää, että taloudellisen toiminnan pysäyttäminen merkitsee valtavaa taloudellista sokkia koko maailmassa ja väistämättä myös Suomessa. Edessä on terveyskriisin ohella myös talouskriisi, vaikka sen suuruuta tai luonnetta emme vielä tiedäkään.

Tämä ei ole ensimmäinen talouskriisi maailman tai Suomen historiassa. Carmen M. Reinhart and Kenneth S. Rogoff käyvät kuuluisassa kirjassaan This time is different läpi viimeisen 800 vuoden aikaisia finanssikriisejä. Pääviesti on, että kriisit toistuvat ja niillä on paljon yhteistä. Mutta aina on myös eroja.

Helsingin yliopisto järjestää kaikille , jonka tavoite on asettaa nyt kehkeytymässä oleva kriisi perspektiiviin. Helsingin yliopiston Tiedekulmasta tallennettavien luentojen päähuomio on viime vuosikymmenien talouskriiseissä: Suomen 1990-luvun lama, globaali finanssikriisi, eurokriisi. Kurssilla käydään läpi, mitä yhteisiä ja mitä erilaisia piirteitä kriiseissä on ollut ja miten kriisejä ja niiden seurauksia on politiikalla pyritty lievittämään. Tämä auttaa ymmärtämään nykyistä tilannetta ja ehkä myös hahmottamaan, millaisin toimin vahingot voidaan nyt pitää mahdollisimman pieninä.

Kurssin luennoitsijat ovat taloustieteilijöitä, jotka eri tavoin ovat perehtyneet talouskriiseihin. Usealla on myös kokemusta politiikan valmistelusta ja toteutuksesta aikaisempien kriisien yhteydessä. Kurssin järjestää Helsingin yliopisto.

Nauhoitetut luennot julkaistaan ja ja linkit jaetaan luentosarjan verkkosivuilla keskiviikkoisin ja perjantaisin kahden 30–45 minuutin luennon kokonaisuuksina. Ensimmäinen julkaistiin perjantaina 27.3. klo 12. Luentosarjan päättää webinaari, jossa pyritään vastaamaan kysymykseen, miten kriisin taloudellisia kustannuksia pitäisi julkisen vallan toimin pyrkiä lievittämään.

Koulutuskokonaisuuteen pääsee tutustumaan ilman tunnuksia kirjautumalla vierailijana –kohdasta. Kurssin suorittamista varten tulee käyttää Helsingin yliopiston tunnuksia, kirjautua Haka-tunnuksen avulla tai käyttää Helsingin yliopiston MOOCia varten luotuja tunnuksia.

Katso luennot tai sivuilla.

Kurssin ohjelma

Roope Uusitalo & Vesa Vihriälä: Johdanto. Mistä talouskriiseissä on kyse?
Jaakko Kiander: Suomen 1990-luvun lama
Vesa Vihriälä: Globaali finanssikriisi ja Suomi
Olli Rehn: Eurokriisi ja sen opit
Jukka Pekkarinen: Epävakauden pitkä historia
Jari Eloranta: Talouden toiminta poikkeusoloissa
Markku Lehmus: Koronakriisi – mitä nyt tiedetään?
Niku Määttänen: Tarjonta- ja kysyntäsokit taloudessa
Hanna Westman: Pankkikriisit ja niiden hallinta
Seija Ilmakunnas: Työmarkkinat talouskriiseissä
Sixten Korkman Yhteiskuntien resilienssi kriiseissä

Kurssin luennoitsijat

on Helsingin yliopiston julkisen talouden professori. Aikaisemmin hän on toiminut mm. talouspolitiikan arviointineuvoston puheenjohtajana ja Valtion taloudellisen tutkimuskeskuksen tutkimusjohtajana. Seppo Honkapohjan, Erkki Koskelan ja Roope Uusitalon 1990-luvun laman jälkeisistä vuosista kertova kirja: Economic Prosperity Recaptured: The Finnish Pathfrom Crisis to Rapid Growth ilmestyi 2009.

on työelämäprofessori Helsingin yliopistossa. Väitöskirja käsitteli Suomen rahoituskriisiä 1990-luvun alussa. Toiminut useissa kriisinhallintaan liittyneissä virkatehtävissä: Suomen Pankissa 1990-luvun alussa (Suomen pankkikriisi), valtioneuvoston kansliassa (globaali finanssikriisi 2008-2009) ja Euroopan komissiossa (eurokriisin alkuvaihe 2010-2012). Lisäksi työskennellyt mm. Etlassa, PTT:ssä ja OECD:ssa.

Jaakko Kiander on Eläketurvakeskuksen tutkimus- tilasto- ja suunnittelutoiminnoista vastaava johtaja. Aikaisemmin hän on ollut muun muassa Ilmarisen yhteiskuntasuhteiden johtajana, Palkansaajien tutkimuslaitoksen johtajana sekä Valtion taloudellisen tutkimuskeskuksen tutkimusprofessorina. Kianderin ja Pentti Vartian 1990-luvun lamaa koskeva kirja Suuri lama. Suomen 1990-luvun kriisi ja talouspoliittinen keskustelu ilmestyi vuonna 1998.

Olli Rehn on Suomen Pankin pääjohtaja ja Euroopan keskuspankin neuvoston jäsen. Rehn on toiminut pitkään eurooppalaisissa ja kansainvälisissä tehtävissä. Hän oli Euroopan komission jäsen 2004 – 2014 vastaten muun muassa eurokriisin hoidosta. Rehn on Oxfordin yliopistosta vuonna 1996 valmistunut filosofian tohtori. Hänen väitöskirjansa käsitteli pienten eurooppalaisten valtioiden talousstrategiaa. Rehnin tuorein kirja Kuilun partaalla ilmestyi suomeksi 2019 ja englanniksi 2020.

Jukka Pekkarinen on toiminut tutkijana ja opettajana Helsingin yliopistossa sekä erilaisissa oli tutkimus-, asiantuntija- ja johtotehtävissä muun muassa Suomen Pankissa, OECD:ssä, Palkansaajien tutkimuslaitoksessa ja valtiovarainministeriössä. Eläkkeelle siirryttyään hän oli vielä muutaman vuoden työelämäprofessorina Jyväskylän yliopistossa. Hänen kirjoituksensa ovat käsitelleet lähinnä erilaisia talouspolitiikkaa sivuavia kysymyksiä. Yhdessä Pekka Sutelan kanssa on kirjoittanut myös pitkään käytössä olleen kansantaloustieteen oppikirjan.

on Helsingin yliopiston talous- ja sosiaalihistorian professori. Hän on toiminut tutkijana ja professorina Appalachian State Universityssä Yhdysvalloissa 2004–2018 ja taloushistorioitsijoiden kansainvälisen yhdistyksen International Economic History Associationin pääsihteerinä.

Markku Lehmus on ennustepäällikkönä Etlassa. Julkaissut useita artikkeleita politiikkamuutosten makrotaloudellisista vaikutuksista sekä talouden ennustamisesta. Kirjoittanut myös finanssikriisistä sekä koronaviruspandemiasta. Työskennellyt aiemmin Palkansaajien tutkimuslaitoksessa ja VATT:ssa sekä opettanut Turun yliopistossa.

Niku Määttänen toimii Elinkeinoelämän tutkimuslaitoksen tutkimusjohtajana. Hän aloittaa elokuussa 2020 makrotaloustieteen professorina Helsingin yliopistossa ja Helsinki GSE:ssä. Määttänen on tutkinut muun muassa luottomarkkinahäiriöiden vaikutusta asuntomarkkinoilla.

Hanna Westman on pääekonomisti Rahoitusvakausvirastossa, joka on pankkien kriisinratkaisusta ja talletussuojasta vastaava viranomainen Suomessa. Aikaisemmin hän on työskennellyt Suomen Pankissa ja Nordeassa pankkisääntelyn parissa. Vuonna 2009 valmistuneessa väitöskirjassaan, Westman tutki eurooppalaisten pankkien omistajuutta ja sen vaikutuksia kannattavuuteen ja riskinottoon, huomioiden muun muassa liian suuri kaatumaan turvaverkosta ja talletussuojajärjestelmistä syntyvien kannustimien vaikutuksia.

Seija Ilmakunnas toimii työelämäprofessorina Jyväskylän yliopiston kauppakorkeakoulussa. Aiemmin hän on työskennellyt mm. Palkansaajien tutkimuslaitoksen johtajana ja VATT:n ylijohtajana. Hänen toimittamassaan teoksessa Työmarkkinat testissä (VATT-julkaisuja 30) tarkasteltiin 1990-luvun laman työmarkkinavaikutuksia. Artikkelissaan Työmarkkinat jälleen testissä (Talous & Yhteiskunta 3/2011) hän kartoitti opetuksia finanssikriisin vuosilta.

Sixten Korkman on eläkkeellä oleva ekonomisti, joka on toiminut viranhaltijana kotimaassa ja Euroopan unionissa sekä ETLA:n ja EVA:n toimitusjohtajana ja Aalto-yliopistossa työelämän professorina. Korkman oli valtiovarainministeriön kansantalousosaston ylijohtaja 1990-luvun kriisin aikana. Hän on kirjoittanut taloutta käsitteleviä tietokirjoja, joista teos Väärää politiikkaa käsittelee talouskriisien taustoja sekä kriisien talouspolitiikkaa.