Atte Moilanen: Haittavero kulutukselle ja vihreä kirjanpito olisivat tehokasta luonnonsuojelua

Luonnon monimuotoisuuden ylläpitämiseen tarvitaan vahvempaa ohjausta ja suurempia yhteiskunnan resursseja, sanoo luonnonsuojelun päätösanalyysin palkittu kehittäjä Atte Moilanen. Hänen ryhmänsä kehittämä ohjelmisto tarjoaa konkreettisen työkalun ekologiseen maankäytön suunnitteluun.

Haittavero, joka ohjaisi yrityksiä ja kansalaisia ympäristöystävällisempiin valintoihin. Siinä yksi keinoista, joita Atte Moilanen pitää tehokkaana ympäristönsuojelun edistämisenä.

Moilanen on arvostetulla SCB Europe Distinguished Service Awardilla vastikään palkittu tutkija, joka on erikoistunut luonnonsuojelun tutkimukseen ja käytännön tukemiseen matematiikan ja tietojenkäsittelytieteen keinoin. Moilanen työskentelee Helsingin yliopistossa eko- ja biodiversiteetti-informatiikan tutkimusjohtajana.

Atte Moilanen YnEnChee

Tutkimusjohtaja Atte Moilanen (© Yung En Chee)

Parikymmentä vuotta luonnonsuojelututkimusta tehnyt Moilanen kannattaa muutosten tekemistä hallinnollisten päätösten ja lakien kautta. Yksilön valinnoilla voidaan ehkä saada muutos aikaan pitkällä aikavälillä, mutta nopeaan muutokseen vaaditaan yhteiskunnan ohjausvaikutus.

– Töissä käyvälle, perheelliselle ihmiselle on ihan älytön työmäärä selvittää ostetun ruuan ympäristö- ja ilmastovaikutukset. Ihmisten resurssit eivät yksinkertaisesti riitä. Siksi on saatava hallinnollisten päätösten ja lakien kautta sellaiset toimintatavat, jotka muuttavat asioita yhteiskunnan tasolla, Moilanen sanoo.

Raaka-aineet verolle

– Kannatan itse raaka-aineiden ja energian käyttöön kohdistuvia haittaveroja, joiden tuotto suunnattaisiin takaisin ympäristönhoitoon ja -suojeluun. Verot ohjaisivat ympäristöystävällisempiin valintoihin ja olisivat lisäksi helppo tapa kerätä rahoitusta ympäristön ylläpitämiseen ja suojelutoimenpiteisiin.

Haittaverot osoittivat jo voimansa autojen verotuksessa: Kun runsaspäästöisiä autoja ryhdyttiin verottamaan enemmän, pienipäästöisemmät rupesivat menemään kaupaksi.

Tuotteilla voisi Moilasen mielestä myös olla vero, joka on porrastettu takuun mukaan: mitä pidempi takuu, sen pienempi vero. Osattaisiin aivan hyvin tehdä tuotteita, jotka kestävät pidempään ja joita voi paremmin korjata.

– Veikkaan, että useimmat ihmiset olisivat onnellisempia, jos he voisivat tehdä vähemmän töitä. Jos esimerkiksi autot, kodinkoneet ja talot olisivat kestävämpiä, ihmisillä olisi tarve hankkia uusia tavaroita harvemmin.

Haittojen mukaan porrastetun autoveron kaltaisten mekanismien pitäisi Moilasen mielestä olla käytössä kaikessa taloudellisessa toiminnassa.

Vihreä kirjanpito kertoisi luonnon tilasta

Luontoon panostetaan nykyään todella vähän verrattuna taloudellisen aktiviteetin valtaviin panostuksiin. Ympäristönsuojelun rahoitus on esimerkiksi hyvin matalaa, ympäristöministeriön budjetti on noin 0,3 prosenttia valtion budjetista. Yritystukiin sen sijaan panostetaan laskentatavasta riippuen 20–50 kertaa enemmän.

– 0,3 prosenttia ei kovin paljoa ole, kun meillä on vain yksi elinympäristö. Nykyisellä mallilla luonnon tila heikkenee jatkuvasti, vaikka on allekirjoitettu kansainvälisiä sitoumuksia siitä, että pysäytämme luonnon tilan heikkenemisen ja osallistumme ilmastonmuutoksen pysäyttämiseen. Nämä vaikuttavat olevan vain puheita, ja todellisuudessa haetaan lähinnä pelkästään jatkuvaa taloudellista kasvua, Moilanen sanoo. Ja loputon kasvu ei ole mahdollista rajallisella maapallolla.

tunturipuro Atte Moilanen

Puroympäristöt ovat uhanalaistuneet (© Atte Moilanen)

Lääkkeeksi Moilanen ehdottaa, että valtiot ottaisivat bruttokansantuotteen rinnalle käyttöön ”vihreän kirjanpidon” maan tilasta, joka kertoisi mitä vihreitä arvoja valtiossa on jäljellä: vanhaa metsää, kaupunkiluontoa, uhanalaisia elinympäristöjä…

Vihreä kirjanpito olisi BKT:n kaltainen muuttuja, jonka kasvuun panostettaisiin. Miten voisimme lisätä puhdasta ilmaa, säästää elinympäristösaarekkeita kaupungeissa tai monimuotoisia pelto-ojia maaseudulla.  

– Vaatisi tosin valtavan asenne- ja toimintatavan muutoksen, jotta tällainen voisi tapahtua. Se ei varmaan olisi edes mahdollista yksittäisessä maassa, eikä EU vaikuta kovin innokkaalta lähtemään tällaiseen, Moilanen toteaa.

Zonation auttaa suunnittelemaan maankäyttöä ekologisesti

Moilanen itse on kehittänyt työkaluja konkreettiseen ympäristönsuojelutyöhön. Zonation-ohjelmistoa, ekologiaan pohjaavan maankäytön suunnittelun sovellusta, hyödyntävät Suomessa ympäristöhallinto ja maakuntaliitot ja vastaavat tahot useissa muissa valtioissa.

Moilanen teki populaatiobiologian alan väitöskirjansa 1990-luvulla akateemikko Ilkka Hanskin tutkimusryhmässä. Ohessa syntyi sovelletun matematiikan lisensiaatin tutkinto Teknillisestä korkeakoulusta.

Noin kymmenen vuotta sitten Zonation oli Suomessa viranomaisten käytössä. Tämä oli vain muutamia vuosia ensimmäisen version julkistamisen jälkeen: viive tutkimuksesta yhteiskunnalliseen käyttöön oli tällä kertaa poikkeuksellisen lyhyt. 

– Halusin tukea luontoa laajasti huomioivaa luonnonsuojelutyötä. Zonationin vahvuus on juurikin, että se pystyy huomioimaan tasapainoisella tavalla suuren määrän luontoa, kustannuksia ja ihmispaineita kuvaavaa tietoa, Moilanen kertoo.

Tänä päivänä Zonation on vapaasti saatavilla oleva päätöksenteon apuväline ekologiaan pohjaavaan maankäytön suunnitteluun.

Kiinalainen kirous

Kulutus- ja haittaverot, vihreä kirjanpito ja sovellukset ovat kuitenkin vain yksityiskohtia isommassa kuvassa, jossa maapalloon kohdistuvat valtavat paineet ihmismäärän lisääntyessä ja taloudellinen kasvun jatkuessa. Toimintatapoja ei Moilasen mukaan muuteta järkevämpään suuntaan kovinkaan helposti.

– Oma veikkaukseni on, että muutos tapahtuu vasta jonkun totaalikatastrofin kautta. Napajäätiköt esimerkiksi sulavatkin kaikkia ennusteita nopeammin. Toivottavasti niin ei kuitenkaan tarvitse käydä.

Moilanen kertoo tavasta, jolla kiinalaiset kiroavat toisiaan: ”Toivon, että saisit elää mielenkiintoisina aikoina.”

– Useimmat ovat onnellisia vakaassa maailmassa. Kun asiat muuttuvat paljon ja ihminen joutuu sopeutumaan jatkuvaan muutokseen, elämä on ”mielenkiintoista”. Silloin onni ei olekaan itsestään selvää. Toivotaan, ettemme me tai jälkipolvet joudu elämään liian mielenkiintoisina aikoina.

Lue lisää: Atte Moilasen tutkimukset ja julkaisut

Lue lisää aiheesta: Talous & yhteiskunta