Asuntojen hinnannousu houkuttelee velanottoon myös heikon maksukyvyn asiakkaita

Alhaiset korot ja odotukset asuntojen hintanoususta kannustavat kotitalouksia lainanottoon. Odotus nousevista asuntohinnoista tekee asunnon ostamisesta velalla houkuttelevaa myös sellaisille kotitalouksille, jotka tietävät, että heidän lainanmaksukykynsä saattaa olla heikko. Näin todetaan Helsingin yliopistolla tarkastettavassa väitöstutkimuksessa.

Väitöskirjassa on tutkittu, millaiset markkinahäiriöt voivat selittää Yhdysvalloissa vuonna 2007 puhjenneen asuntomarkkina- ja finanssikriisin syntyä.

Jos lainanantajat eivät täydellisesti havaitse kotitalouksien luottoriskiä, velallisiksi valikoituu silloin myös suuririskisiä kotitalouksia. Tällöin koko kotitaloussektorin velkataakka voi kasvaa liian suureksi, väitöstutkimuksessa todetaan.

- Se taas tekee taloudesta haavoittuvaisen laskusuhdanteessa, kun maksuhäiriöt lisääntyvät. Tällaiset olosuhteet vallitsivat Yhdysvalloissa 2000-luvun alkupuoliskolla ja johtivat syvään taantumaan asuntohintojen käännyttyä laskuun, VTM Aino Silvo kertoo. 

Suomalaisten velkaantumista pitäisi hillitä lainakatolla

Myös Suomessa on viime aikoina huolestuttu kotitalouksien velkaantumisesta korkotason oltua pitkään alhainen. Lisäksi kasvukeskuksissa kovasta kysynnästä johtuva asuntojen hintojen nousu on ruokkinut kotitalouksien velkaantumista.

- Tulosteni perusteella velkaantumisen hillitseminen esimerkiksi lainakaton tai positiivisen luottorekisterin avulla onkin perusteltua, Silvo sanoo.

Näin väitöstutkimuksen tulokset yleistyvät laajemminkin rahoitusmarkkinoiden toimintaan tilanteissa, joissa markkinaosapuolet eivät havaitse kaikkea päätösten kannalta tärkeää tietoa.

Hintakuplaa hankala havaita

Makrotalousteorian alan väitöskirjassa tutkittiin myös sijoittajien näkemyksiä tuottojen kehityksestä Yhdysvaltain asuntomarkkinoilla ennen finanssikriisiä tilastollisen mallin avulla. Keskeinen löydös on, että Yhdysvalloissa 2000-luvun alkupuoliskolla sijoittajat pitivät asuntohintojen rajua nousua perusteltuna talouden hyvän vireen vuoksi.

Sijoittajat pitivät asuntomarkkinoita turvallisena sijoituskohteena, koska tappioita ei aiheutuisi niin kauan, kuin asuntojen hinnat jatkaisivat nousuaan.  Sijoittajat joutuivat päivittämään rajusti näkemyksiään sijoitusten turvallisuudesta, kun hinnat kääntyivät vuonna 2006.

- Tämä löydös tarkoittaa, että hintakuplaa voi olla hyvin vaikea havaita ajoissa, mikä myös voi ruokkia liiallista velkaantumista. Suotuisan talouskasvun varjolla ei voida tuudittautua siihen, että asuntojen hinnat jatkaisivat tulevaisuudessakin nousuaan.

- Vaikka Suomessa ei todennäköisesti ole juuri nyt hintakuplaa, tilanne on ollut kuvatun kaltainen myös Ruotsissa viime vuosina, Silvo muistuttaa.

 

’’’’’’’’’’’’’’’’’’’’’’’’’’’’’’’’’’’’’’’’’’’’’’’’’’’’’’’’’’’’’’

VTM Aino Silvo väittelee 8.6.2018 kello 12 Helsingin yliopiston valtiotieteellisessä tiedekunnassa aiheesta "Information and credit cycles - Causes and consequences of financial instability". Väitöstilaisuus järjestetään osoitteessa Päärakennus, Auditorium XII, Unioninkatu 34.

Vastaväittäjänä on professori Fabrice Collard University of Bernistä ja kustoksena toimii professori Antti Ripatti.

Väitöskirja julkaistaan sarjassa Scientific monographs.

Väitöskirja on myös elektroninen julkaisu ja luettavissa osoitteesta: https://helda.helsinki.fi/bof/handle/123456789/10. Väitöskirjan tiivistelmä on luettavissa E-thesis -palvelussa.

 

Väittelijän yhteystiedot:
Aino Silvo
Puh. 040 7165 799
aino.silvo@helsinki.fi

 

Lue lisää aiheesta: Talous & yhteiskunta