Apua kansalaisliikkeille ja maailmaa parantaville

Aivorieha Futurorg -ryhmä haluaa avittaa spontaania, keveästi organisoituvaa kansalaistoimintaa – vaikkapa Venäjällä.

Kuinka tulevaisuuden nuoria kansalaisaktiiveja voi auttaa? Millainen organisoitumisen tapa tai malli tukisi heitä parhaiten? Perinteinen yhdistys on kankea ja Facebook-ryhmä voi tuntua riittämättömältä. Näitä kysymyksiä ratkomaan syntyi sosiologi Veikko Erannin kokoama FuturOrg-ryhmä, joka osallistuu yliopiston juhlavuoden kunniaksi järjestettävään Helsinki Challenge -ideakilpailuun.

Notkeat liikkeet

– Voiko Ravintolapäivä-tyyppisen mallin abstrahoida, formalisoida tai tuotteistaa? Eranti kysyy.

Muitakin esimerkkejä uudesta kansalaisliikehdinnästä on runsaasti: Occupy, Egyptin Tahrir- eli Vapautuksen aukio ja koko arabikevät, Kallio-liike, Siivouspäivä, Kaljakellunta ja Tahdon-kampanja.

Rekisteröidyn yhdistyksen haittapuoli on raskaan rakenteen mukanaan tuoma hitaus. Tarvitaan säännöt, vuosikokoukset ja vähän rahaakin.

– Yhdistys keskittyy helposti itsensä säilyttämiseen ja oman identiteettinsä rakentamiseen, Eranti arvioi.

FuturOrgin malli keskittyisi toimintaan ja tekemiseen: ongelmanratkaisuun, päätöksentekoon sekä omaisuuden- ja projektinhallintaan.

Viranomaisista riippumattomat

– Spontaani, omaehtoinen kansalaistoiminta lisääntyy, ja mallimme helpottaisi pyrkimyksiä parantaa maailmaa, Eranti sanoo.

Vallankumouksellista voimaa sillä voisi olla esimerkiksi Venäjällä, jos kansalaisliikkeiden ei tarvitsisi olla lainkaan tekemisissä viranomaisten kanssa.

Tällä hetkellä FuturOrg-joukkue kiertää tapaamassa mahdollisia yhteistyökumppaneita ja rahoitustakin kaivattaisiin. Organisoitumismallin prototyypin synty edellyttää koodaamista, designia, käyttäjäkokemuksen suunnittelua ja hieman palveluiden ostoa.

FuturOrg Twitterissä

Lue lisää aiheesta: Talous & yhteiskunta