Kirurgisessa sairaalassa Helsingissä leikataan koko Etelä-Suomen alueelta tulevia rintasyöpäpotilaita. Leikkaus on onnistunut, jos koko kasvain saadaan pois. Syövän matka on silloin kuitenkin vasta alussa.
Ensin kasvaimesta otetaan patologia varten diagnoosiin tarvittavat näytteet. Jos jotain jää yli, sen saa syöpätutkija Juha Klefströmin ryhmä. Tutkijoille kelpaavat kaikenlaiset rintasyövät, pikkurillin kynnen kokoinen palakin riittää.
Aivan ensimmäiseksi on onnistuttava pitämään syöpä elossa.
— Koska kuollut on kuollut. Ei sitä enää voi tappaa, Klefström selittää.
Ja juuri syövän tappaminen on Klefströmin ryhmän perimmäinen tavoite. Sitä tutkijat harjoittelevat lääkitsemällä saamiaan näytteitä erilaisilla aineilla.
Tutkimukseen riittäviä näytteitä tulee viikon parin välein. Enää tutkijat eivät kaahaa sairaalasta laboratorioon taksilla, koska syöpä pärjää hyvin puolen tunnin ratikkamatkan Kirurgista Meilahteen.
Perillä Biomedicumissa kasvain jauhetaan ja asetetaan ruumiinlämpöiseksi säädettyyn kaappiin erityiselle kasvatusgeelille, jossa syöpäsolujen olot jäljittelevät mahdollisimman tarkasti potilaan alkuperäistä kudosta. Syöpä säilyy tässä tilassa viikon tai kaksi. Sen jälkeen se alkaa muuntautua, eikä siitä enää ole hyötyä.
Klefström on tutkinut ja kehittänyt geelialustoja pitkään. Perinteinen tapa kasvattaa solulinjoja muovimaljan pohjalla ei kerro paljonkaan syöpäsolun toiminnasta elimistössä, Klefström arvioi.
— Solulinja on kalpea aavistus kudoksesta, josta se on peräisin.
Geelissä kudos säilyy ja solut viestivät ja tekevät yhteistyötä normaalisti. Siksi siinä myös näkee, miten syöpäsolut todella reagoivat lääkkeisiin.
Tehokas yhdistelmä
Tutkija Heidi Haikala näyttää: pienessä lokerikossa on kasvamassa syöpäsoluja. Osaan Haikala on kokeillut lääkesekoituksia, osassa syöpäkudoksen kimpussa on potilaan omia immuunisoluja.
Immunoterapiat ovat nyt suuren mielenkiinnon kohteena syöpätutkimuksessa. Jos potilaan oma puolustusjärjestelmä alkaa toimia syöpää vastaan, vältytään haittavaikutuksilta, joita monilla lääkkeillä on.
Jo nyt on olemassa suuri määrä käyttöön hyväksyttyjä täsmälääkkeitä, joiden yhdistelmien vaikutuksia ei vielä tunneta. Kesäkuussa tohtoriksi väittelevä Haikala on tehnyt hienon löydön. Väitöstutkimuksessaan hän kokeili syöpäkasvaimeen tunnettujen lääkkeiden yhdistelmää, joka oli hyvin tehokas.
— Kävi hyvä tuuri, että nämä lääkkeet ovat tuttuja ja turvallisiksi todettuja, Haikala iloitsee.
Yhdistelmä on koeteltava vielä kliinisissä kokeissa, koska ei ole varmuutta siitä, onko lääkkeillä haitallisia yhteisvaikutuksia. Se on kuitenkin nopeampaa ja helpompaa kuin kokonaan uusilla lääkkeillä.
Samat pahikset asialla
Klefströmin ryhmä testaa myös uusia lääkemolekyylejä, joita kemistit kehittävät. Ryhmällä on kanavat auki lääkeyhtiöihin, jos tutkimuksissa jokin aiemmin tuntematon kemikaali osoittautuisi tehokkaaksi syöväntappajaksi.
— Uusia ratkaisuja on löydettävä, koska nykyisistä syöpälääkkeistä ei ole paljon apua levinneisiin syöpiin. Niitä voidaan hoitaa, mutta harvemmin parantaa, Klefström kertoo.
Miten tutkijoiden työ alkaa? Syöpäsolujen viestireittikaaviota tarkastelemalla.
— Se muistuttaa vähän metrokarttaa. Ei tosin Helsingin, vaan pikemminkin Lontoon. Mietimme, mitä tekisimme, jos haluaisimme blokata jonkin linjan, Klefström sanoo.
Jos solujen aineenvaihdunta onnistutaan estämään niillä reiteillä, joita ilman yksikään syöpä ei pysty elämään, ollaan lähellä yleispätevää syöpälääkettä.
On olemassa on noin 20 signaalireittiä, joilla on merkitystä syövälle. Klefströmin mukaan tulokset voidaan yleistää muihinkin syöpiin kuin rintasyöpään.
— Aina sieltä löytyvät samat pahikset, jotka tunnistettiin jo 20 vuotta sitten. Tutkimukset kannattaa keskittää näille reiteille, syöpätutkija vakuuttaa.
Vaihtoehtoja ihmiskokeille?
Entäpä potilas? Jos hänen kasvaimestaan otettu kudosnäyte reagoi hyvin johonkin testattuun lääkkeeseen, käytetäänkö sitä hänen hoidoissaan?
Ei ainakaan vielä. Elävien kudosten käyttö on kokeellista toimintaa, jota ei ole testattu kliinisillä tutkimuksilla. Ensin on pystyttävä osoittamaan suurilla potilasjoukoilla, että elävä kudos todella todistaa lääkkeen tehosta.
— Hoitavalla lääkärillä on vastuu potilaan hengestä. Ei hän voi perustaa hoitopäätöstään mihinkään vaihtoehtoisiin faktoihin, Klefström painottaa.
Toistaiseksi lääkkeet testataan potilaalla. Jos elävät kudosnäytteet tulevaisuudessa hyväksytään uskottaviksi apuvälineiksi, niillä voidaan selvittää, mikä lääke juuri tähän kasvaimeen tehoaa. Se vähentää ihmiskokeita ja nopeuttaa oikean lääkkeen löytymistä.
Lääkärillä on mahdollisuus antaa niin sanottua kokeellista hoitoa potilaalle, jonka tautiin perinteiset lääkkeet eivät ole tepsineet. Asia kuitenkin jakaa lääkäreitä ja tutkijoita. Periaatteessa kaikki lääkkeet ja hoitomuodot on testattava kliinisissä tutkimuksissa, jotta niiden toimivuudesta ja haittavaikutuksista saadaan pitävää tietoa. Toisaalta kokeellinen hoito voi pelastaa potilaan hengen.
Klefströmin oma kanta on, että on melko vaikeaa tehdä johtopäätöksiä hoidon tehosta tai kudosmallin ennustavuudesta, ellei taustalla ole kontrolloitua kliinistä koetta.
Raskas prosessi
Potilaan ja tutkimuksen välissä on sääntelyn viidakko. Syöpätutkijat toivovat apua viidakossa selviytymiseen.
— Juhlapuheissa puhutaan paljon sillasta tutkimustulosten ja potilashoidon välillä. Tuntuu, että nyt siinä välissä ammottaa pikemminkin rotko, Juha Klefström kärjistää.
Kliinisen tutkimuksen järjestäminen on raskas ja kallis prosessi, johon liittyy paljon paperityötä ja logistiikkaa. Potilastyön kuormittamat sairaalalääkärit tai laboratorioissa uurastavat perustutkijat eivät välttämättä jaksa tarttua toimeen.
Tarvittaisiin välittäjä, joka ottaisi vastatakseen järjestelyistä. Se voisi olla palvelukeskus tai yrityskin. Kliinisen tutkimuksen määrä on vähentynyt Suomessa, vaikka tarve olisi kasvussa. Yksi syy on valtion tekemä leikkaus erityisvaltionosuuksiin, joiden turvin lääkärit saivat pitää tutkimusvapaita. Nyt he joutuvat ottamaan ajan tutkimukselle illalla täyden työpäivän jälkeen.
Päämääränä parantaminen
Perustutkimusta mitataan julkaisujen ja väitöskirjojen määrän mukaan. Kliiniseen tutkimukseen käytetty aika on pois siltä ydintoiminnalta, josta tutkimusryhmä elää, Klefström muistuttaa.
— Toivoisin, että tutkimusryhmän arvioinnissa noteerattaisiin se, miten hyvin tutkimus siirtyy potilaan hyödyksi.
Heidi Haikala havaitsi tutkijavaihdossa Harvardin syöpäkeskuksessa, miten tutkimusideat voidaan viedä hyvinkin nopeasti testiin, jos niin vain halutaan.
— Keskuksen tehtäväksi olikin määritelty syövän parantaminen.
Suomessakin yritetään. Tammikuussa Hyksin syöpäkeskuksessa avattiin varhaisvaiheen lääkevalmisteiden tutkimusyksikkö, joka edistää uusien lääkkeiden ja hoitojen testaamista.
Tutkimus kohtaa potilaan
Klefströmin kauhukuva on se, että lääkärit eivät enää jaksa tai halua lähteä mukaan tutkimuksiin. Jos heidät vedetään loppuun kliinisessä työssä, tekemisen palo sammuu. Silloin perustutkijatkin ovat avuttomia, koska ilman lääkäreitä tutkimustuloksia ei voida soveltaa potilaan hyväksi.
Tästä syystä Klefström haki ja sai Tekes-rahoitusta uuden kliinisen tutkimuksen mallin kehittämiseen. Siinä tavoitellaan tilastollisesti merkittäviä tuloksia tavallista pienemmällä potilasjoukolla. Kun potilaat valikoidaan molekyylibiologiaa ja genetiikkaa apuna käyttäen, otokseksi saattaa riittää muutamien kymmenien tai satojen potilaiden joukko normaalin kolmentuhannen sijaan.
— Voimme valita tutkimukseen ne potilaat, jotka hoidosta hyötyisivät. Energiaa ja resursseja ei käytetä epäonnistuneiden kokeiden toistamiseen vaan onnistuneiden kokeiden tulosten varmistamiseen, Klefström kertoo.
TEHO — lääkeaihion pikatie lääkkeeksi -hanke alkaa tänä keväänä eläinkokeilla. Jos kaikki menee suunnitelmien mukaan, myös Heidi Haikalan tutkimustulokset vanhojen lääkkeiden yhdistelmästä saattavat päästä kliiniseen testiin. Raja-aita ylittyy, tutkimus ja potilas kohtaavat.
Lue lisää kliinisen tutkimuksen ongelmista lääketieteellisen tiedekunnan blogista.
Artikkeli on julkaistu Yiliopisto-lehden numerossa Y/04/17.
Yliopisto-lehti on kaikille tarkoitettu, monipuolinen tiedelehti Helsingin yliopistosta.
Tilaa ja rakastu tieteeseen.