Perusterveydenhuolto tunnistaa pään ja kaulan syövät hyvin – potilas usein hitaammin

Pään ja kaulan alueen syöpien tunnistaminen voi olla vaikeaa sekä lääkärille että potilaalle. Sen vuoksi ne diagnosoidaan yleensä myöhäisessä vaiheessa ja pitkälle edenneinä. Helsingin yliopiston tuore tutkimus selvitti syitä viiveelle ensioireiden ja hoidon aloituksen välissä.

Pään ja kaulan syövät ovat laaja kirjo erilaisia syöpiä, jotka aiheuttavat moninaisia oireita. Näitä syöpiä diagnosoidaan vuosittain Suomessa vain noin 900, minkä vuoksi potilaan ja lääkärin voi olla vaikeaa tunnistaa syövän oireita. Ne diagnosoidaan yleensä myöhäisessä vaiheessa pitkälle edenneinä. Pitkälle edennyt pään ja kaulan syöpä vaatii usein kalliita yhdistelmähoitoja ja johtaa huonompaan elämänlaatuun. Potilailla on yleensä myös huonompi ennuste.

LL Markus Atula selvitti pään ja kaulan alueen syöpiä käsitelleessä väitöstutkimuksessaan, miksi potilaiden ensioireista hoidon aloitukseen on viiveitä, ja mistä viiveet johtuivat. Selvisi, että potilaasta aiheutunut viive hidasti hoidon aloitusta eniten. Sen sijaan perusterveydenhuollossa syövät tunnistettiin nopeasti, vaikka pään ja kaulan syövät ovat hyvin harvinaisia yleislääkärin vastaanotolla.

– Viiveitä tutkimalla on mahdollista löytää keinoja viiveiden lyhentämiseen, mikä parantaa pään ja kaulan syöpäpotilaan hoitoa ja ennustetta, Atula kertoo.

Tutkimus on tehty yhteistyössä muiden yliopistosairaaloiden, Helsingin kaupungin terveysasemien ja psykologian laitoksen kanssa.

Potilas ei aina tunnista syövän oireita

Pään ja kaulan alueen syöville altistavat suurimmat riskitekijät ovat tupakointi ja alkoholinkäyttö. Myös HPV-infektioon liittyvä suunielusyöpä on lisääntynyt. Suurin osa näihin syöpiin sairastuvista on nykyisiä tai entisiä tupakoitsijoita (73%), miehiä (70%) ja keski-iältään noin 63-vuotiaita. Yli neljännes sairastuneista ei ole tupakoinut koskaan.

Tutkimuksen mukaan potilaan viivyttely hoitoon hakeutumisessa oli suurin viivettä aiheuttava tekijä ennen hoidon aloitusta. Pään ja kaulan syöpäpotilas oli yhteydessä terveydenhuoltoon keskimäärin kuukauden kuluessa ensioireen havaitsemisesta.

Kyhmy kaulalla sai potilaan hakeutumaan lääkäriin nopeasti, kun taas äänen käheys ja hengitysvaikeus hitaammin. Eläkeläisillä ja työttömillä hoitoon hakeutuminen oli hitaampaa verrattuna työssä käyviin tai opiskeleviin potilaisiin. Alhaisempi koulutustaso ja runsas alkoholinkäyttö olivat myös yhteydessä pidempään potilasviiveeseen. Kasvaimen sijainnilla ja paikallisilla etäpesäkkeillä oli myös vaikutusta siihen, miten nopeasti hoitoon hakeuduttiin.

Erikoissairaanhoidon viivettä vaikeampi lyhentää

Vaikka pään ja kaulan syövät ovat harvinaisia perusterveydenhuollossa toimivan yleislääkärin vastaanotolla (1:6000 potilasta), lääkäristä johtuvan viiveen mediaani oli vain viisi päivää. Perusterveydenhuollon kokonaisviiveen mediaani oli tutkimuksissa 2–3 viikkoa. Perusterveydenhuolto vaikuttaakin toimivan tehokkaasti pään ja kaulan syöpien tunnistamisessa.

Erikoissairaanhoidossa viiveen mediaani on melko pitkä (1–2 kuukautta), mutta tämän lyhentäminen on Atulan mukaan vaikeampaa kuin potilaasta tai perusterveydenhuollosta johtuvan viiveen.

– Ennen varsinaisen hoidon aloitusta täytyy tehdä paljon diagnostisia toimenpiteitä ja tarvittaessa muita toimenpiteitä, kuten käynti hammashuollossa tai PEG-letkun asentaminen. Erikoissairaanhoidon viiveen lyhentämiseen on kuitenkin myös panostettava, koska esimerkiksi Tanskassa ja Norjassa on Suomea lyhyemmät erikoissairaanhoidon viiveet.

Mikä avuksi viiveiden tunnistamisessa?

Viiveiden lyhentäminen on tärkeää, koska taudin eteneminen vaikuttaa hoidon tuloksiin, kustannuksiin ja potilaan elämänlaatuun. Suurikokoista (T3-T4) ja tyypillisesti huomattavia oireita aiheuttavaa syöpää sairastavista potilaistakin vain 40 prosenttia oli epäillyt syöpää oireidensa taustalla.

Markus Atulan mukaan oiretietoisuuden lisäämisen tulisi tapahtua sekä väestötasolla että kohdistetusti syövän riskiryhmille. Riskiryhmäläisille oireista voisi kertoa esimerkiksi heidän muilla käynneillään perusterveydenhuollossa tai hammashoidossa.

– Perusterveydenhuollossa tulisi olla riittävä kyky tunnistaa ajanvarauksessa kiireellistä arviota vaativat potilaat ja heille tulisi olla riittävästi kiirevastaanottoaikoja varattuna, jotta arvio saadaan toteutettua mahdollisimman nopeasti. Näillä keinoilla saisimme todennäköisesti lyhennettyä viiveitä entisestään.

Lisätietoja väitöksesta

LL Markus Atula väittelee 15.12.2023 kello 13 Helsingin yliopiston lääketieteellisessä tiedekunnassa aiheesta "Patient and Healthcare Delays in Head and Neck Cancer". Väitöstilaisuus järjestetään osoitteessa Richard Faltin sali, Kirurginen Sairaala, Kasarmikatu 11-13.
Väitöskirja julkaistaan sarjassa Dissertationes Universitatis Helsingiensis 103/2023. Väitöskirja on myös elektroninen julkaisu ja luettavissa Heldassa.