Paksu- ja peräsuolisyövät ovat Suomessa toiseksi yleisin ja maailmalla kolmanneksi yleisin syöpätyyppi. Niiden ilmaantuvuus kasvaa edelleen, erityisesti nuoremmissa ikäluokissa. Elintavoilla on tärkeä rooli niiden kehittymisessä ja siten myös ehkäisyssä.
Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksella toteutetussa Helsingin yliopiston väitöstutkimuksessa selvisi, että punaisen ja prosessoidun lihan osittainen korvaaminen kasviperäisillä ruuilla, erityisesti täysjyvällä, oli yhteydessä pienempään riskiin sairastua paksu- ja peräsuolisyöpiin suomalaisilla aikuisilla.
– Tulokset viittaavat siihen, että jo pienet viikoittaiset muutokset kohti kasvipainotteisempia ruokavalioita voivat pienentää paksu- ja peräsuolisyöpien riskiä väestötasolla, väitöskirjatutkija Rilla Tammi Helsingin yliopiston lääketieteellisestä tiedekunnasta sanoo.
Lisäksi suurempi täysjyvän saanti oli yhteydessä pienempään painoindeksiin ja vyötärönympärykseen sekä matalampaan seerumin kokonaiskolesterolipitoisuuteen suomalaisilla miehillä. Samanlaista yhteyttä ei havaittu naisilla.
– Täysjyvätutkimuksen tärkeyttä alleviivaa se, että täysjyvän vähäisen saannin on todettu olevan yksi keskeisimmistä ravitsemustekijöistä sairauksien takia menetettyjen elinvuosien taustalla, Tammi sanoo.
Tammi osoitti, että paksu- ja peräsuolisyöpiin liittyvät riskitekijät, kuten runsas punaisen ja prosessoidun lihan kulutus, vähäinen täysjyväviljojen kulutus, vähäinen fyysinen aktiivisuus ja lihavuus olivat yhdessä yhteydessä suolistomikrobiston vähäisempään monimuotoisuuteen. Lisäksi nämä tekijät olivat yhteydessä useiden sellaisten bakteerilajien suurempaan suhteelliseen määrään, jotka on aiemmissa tutkimuksissa yhdistetty paksu- ja peräsuolisyöpiin. Tammen mukaan nämä suolistomikrobiston ominaisuudet voivat osaltaan vaikuttaa paksu- ja peräsuolisyöpien kehittymiseen.
Tammi kartoitti paksu- ja peräsuolisyöpiin liittyviä riskitekijöitä tutkimuksessaan niin kutsutulla CRC-elintapaindeksillä (Colorectal Cancer Lifestyle Index), jonka avulla henkilöiden elintapoja ja muita riskitekijöitä voitiin tarkastella kokonaisuutena yksittäisten riskitekijöiden sijaan. Tämä mallintaa paremmin tosielämän riskiympäristöä.
Tutkimus toteutettiin Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksella perustuen laitoksella kerättyihin väestöaineistoihin.
Väitös
FM Rilla Tammi väittelee 20.3.2026 kello 13 Helsingin yliopiston lääketieteellisessä tiedekunnassa aiheesta "Whole grain intake, healthy lifestyles and the gut microbiome in colorectal cancer risk"
Katso väitöstilaisuuden tarkemmat tiedot Helsingin yliopiston
Väitöskirja on myös elektroninen julkaisu ja luettavissa
Väittelijän yhteystiedot:
Täysjyvävilja sisältää kaikki jyvän syötävät osat, jolloin jyvän ravintoaineet, kuten kuitu, vitamiinit ja kivennäisaineet ovat tallella. Pidemmälle prosessoidusta ‘valkoisesta’ viljasta on poistettu osa ravintoainerikkaista jyvän osista, jättäen jäljelle pääasiassa viljan sisältämän tärkkelyksen.
Täysjyvän saantia voi lisätä helposti vaihtamalla pidemmälle prosessoidusta viljasta valmistettuja elintarvikkeita täysjyväviljaa sisältäviin vaihtoehtoihin. Esimerkiksi leivissä kannattaa suosia tuotteita, jotka on valmistettu pääosin täysjyväviljasta, ja viljalisäkkeissä (esim. riisi ja viljasekoitukset) täysjyväisiä vaihtoehtoja. Kaurapuuro on hyvä täysjyvän lähde.
Täysjyvän suositeltu saanti on 90 grammaa päivässä. Tämä täyttyy, kun päivän aikana syödään esimerkiksi kolme palaa täysjyväruisleipää, lautasellinen kaurapuuroa ja runsas desilitra keitettyjä ohrasuurimoita (lähde: Valtion Ravitsemusneuvottelukunta ja Terveyden ja hyvinvoinnin laitos. Kestävää terveyttä ruuasta – kansalliset ravitsemussuositukset 2024).