Akatemiaprofessori Katariina Salmela-Aro tutki työryhmineen kouluterveyskyselyaineiston avulla koulu-uupumuksen trendejä ja niihin liittyviä sosiodemografisia tekijöitä.Näitä voivat olla muun muassa alue, jossa asuu (kaupunki vs. maaseutu), sukupuoli sekä sosiaalinen status että etninen tausta. Tutkimusta tehtiin lukioissa ja yläkouluissa. Terveyden ja hyvinvoinnin laitos THL keräsi tutkimukseen kouluterveysaineiston.
Sosiodemografiset vaatimukset ja voimavarat selittävät koulu-uupumusta
– Lähes miljoonan suomalaisnuoren tutkimus osoittaa, että eriarvoisuus on lisääntynyt, Salmela-Aro kertoo. – Vanhempien tausta vaikuttaa entistä enemmän nuorten kouluhyvinvointiin.
Tutkimus osoittaa, että koulu-uupumus lisääntyi tytöillä, ja että se on kiihtynyt vuodesta 2015 lähtien. Suomessa on tehty useita koulu-uudistuksia, joilla on mahdollisesti ollut tähän vaikutusta. Esimerkiksi uudistukset korkeakoulujen pääsykoejärjestelmissä ovat lisänneet paineita lukiossa. Kilpailu on entisestään kiihtynyt jatkokoulutuspaikoista. Tytöille koulunkäynti ja menestyminen on hyvin tärkeää ja he ottavat helposti paineet itseensä. Kaveripiiri kiihdyttää paineita entisestään.
Vanhempien korkea koulutustaso toimii voimavarana erityisesti pojilla. Suomessakin alkaa näkyä vanhempien koulutustason keskeinen merkitys niin menestymiselle kuin kouluhyvinvoinnille. Paremmin koulutetut vanhemmat voivat paremmin tukea lapsiaan ja on nähtävissä, että tämä suojaa erityisesti poikia.
– Tärkeä tulos oli myös se, että tyttöjen uupumus lisääntyi erityisesti kaupungeissa. Kaupunkikouluissa on enemmän kilpailua ja suorituskeskeisyyttä ja se näkyy erityisesti tyttöjen koulu-uupumuksessa ja riittämättömyyden kokemuksissa.
Tutkimus kertoo myös, että vanhempien työttömyys ja maahanmuuttajatausta liittyvät lisääntyneeseen uupumukseen. Lapset voivat stressata rahattomuutta ja koulunkäynti kärsii mutta voi olla myös kyse maahanmuuttoparadoksista, jonka mukaan maahanmuuttaja- vanhemmat asettavat kovia paineita lapsilleen. Tätä pitää Salmela-Aron mukaan tutkia lisää.
– Näyttää siltä, että maahanmuuttajataustaiset nuoret kokevat kantaväestöä enemmän uupumusta.
Tutkimus on toteutettu ennen koronapandemiaa
Tutkimus tarkastelee trendejä ennen pandemiaa. Pandemia on Salmela-Aron tutkimusten mukaan entisestään kiihdyttänyt koulu-uupumusta ja eriarvoisuutta sekä sukupuolittuneita tuloksia. On tärkeää tunnistaa nämä trendit ennen pandemiaa, joita pandemia on sitten erittäin voimakkaasti kiihdyttänyt. Pandemia on jopa kaksinkertaistanut tyttöjen koulu-uupumuksen Helsingissä.
Katariina Salmela-Aron ja tutkimusryhmän artikkeli School burnout trends and sociodemographic factors in Finland 2006-2019 on julkaistu lehdessä Social Psychiatry and Psychiatric Epidemiology.
Tutkimusta on rahoittanut Suomen Akatemia ja Strategisen tutkimuksen neuvosto.