Helsingin yliopiston Luonnontieteellinen keskusmuseo on kartoittanut Suomessa luonnonvaraisina esiintyviä tryffelilajeja sekä niiden levinneisyyttä.
Tulokset haastavat yleisen käsityksen tryffeleistä harvinaisina herkkuina.
– Tutkimuksen perusteella tryffeleitä esiintyy Suomessa huomattavasti yleisemmin kuin on aiemmin ajateltu, kertoo maisteriopiskelija Monica Alt.
Tryffelit (Tuber) ovat maanalaisia sieniä, jotka kasvavat symbioosissa pääasiassa puiden kanssa. Jotkut lajit voivat kehittää sienijuurta myös ruohovartisten kasvien kanssa. Suuren yleisön keskuudessa tryffelit tunnetaan ennen kaikkea arvostettuina ja voimakkaasti tuoksuvina ruokasieninä.
– Tryffeli haluaa tulla löydetyksi. Vahvalla tuoksullaan se houkuttelee eläimiä kaivamaan itiöemän esiin, ja levittämään sientä uusille kasvupaikoille, Alt kertoo.
Yksi syy tryffelien maineeseen on hankala löydettävyys: sieniä on vaikea paikantaa ilman koulutettuja tryffelikoiria, jotka haistavat maassa piilottelevat itiöemät.
– Vaikka tryffelit kasvavatkin melko lähellä maanpintaa, niitä ei tule kaivaa esiin ilman maanomistajan lupaa, Alt muistuttaa.
Suomessa havaittujen lajien määrä kaksinkertaistui
Tryffelien tunnistaminen on haastavaa, sillä monet lajit muistuttavat ulkonäöltään toisiaan. Siksi nykytutkimuksessa lajimääritys perustuu geneettisen, morfologisen eli rakenteellisen sekä ekologisen tiedon yhdistämiseen. Maailmassa tunnetaan yli 200 nimettyä tryffelilajia, mutta todellinen määrä voi olla moninkertainen.
Suomesta tunnettiin Suomen lajitietokeskuksen selvityksen mukaan aiemmin vain viisi tryffelilajia, joista nyt valmistuneen tutkimuksen mukaan pohjantryffeli (Tuber rapaeodorum) on yleisin. Myös Suomesta aiemminkin tunnettu löyhkätryffeli (Tuber foetidum) osoittautui yleiseksi.
Tutkimuksen perusteella kotimaisia lajeja on ainakin kymmenen, joista kuutta ei ollut aiemmin määritetty Suomesta. Fylogeneettisten eli polveutumishistoriallisten analyysien perusteella Suomesta löydetyt lajit jakautuvat kolmeen evolutiiviseen linjaan.
Kartoitus toteutettiin osana Monica Altin pro gradu -tutkielmaa ja perustuu laajaan aineistoon: museonäytteitä saatiin lainaan Oulun ja Turun yliopistoista. Lisäksi näytteitä kerättiin maastosta yhteistyössä Suomen tryffeliharrastajat ry:n kanssa. Lokakuussa 2025 alkanutta tryffelikartoitusta luotsasi Luonnontieteellisen keskusmuseon yli-intendentti Tuula Niskanen.
– Kiehtova kysymys onkin, kuinka monta tryffelilajia Suomessa oikeasti kasvaa, Niskanen toteaa.
Kiinnostava suunta jatkotutkimukselle on myös tryffelien alueellinen erikoistuminen, sillä osaa nyt löytyneistä lajeista havaittiin ainoastaan Pohjois-Suomesta.
– Tätä ei voida pienillä havaintomäärillä vielä todeta varmaksi, mutta tulevissa tutkimuksissa erityisesti Pohjois-Suomesta kerätty aineisto voisi tarkentaa käsitystä siitä, esiintyykö pohjoisboreaalisilla alueilla sille ominaista tryffelilajistoa, Alt kertoo.
Oulun ja Helsingin yliopistot ovat valmistelleet yhteistyössä pohjoisten alueiden tryffelilajistoon liittyvää hanketta, jossa tarkasteltaisiin laajemmin arktisten alueiden tryffeleitä.