Helsingin ja Tampereen yliopistojen tutkimuksessa selvitettiin erilaisessa taloudellisessa tilanteessa olevien suomalaisten ruokavalintoja, ostosten hintaa ja terveellisyyttä. Tutkimuksen mukaan vaikeassa taloudellisessa tilanteessa olevat kotitaloudet ovat taipuvaisia valitsemaan ruokavalioonsa halvempia ja usein myös epäterveellisempiä ruokia.
– Käytimme tutkimuksen aineistona S-ryhmän asiakasetukorttiaineistoa, joka käsitti liki 30 000 tutkittavan ruokaostostiedot vuodelta 2018. Menetelmä ja aineisto ovat kansainvälisestikin ainutlaatuisia, kertoo ravitsemustieteen professori Mikael Fogelholm Helsingin yliopistosta.
Tutkittavat arvioivat oman taloudellisen tilanteensa viisiportaisen asteikon avulla. Huonoimmassa tilanteessa tulot riittävät suurin vaikeuksin kattamaan tavanomaiset menot, kun taas parhaimmassa tulot riittävät hyvin helposti.
Tutkimuksessa verrattiin 17 ruokaryhmää, kuten esimerkiksi lihaa, kalaa, siipikarjaa, sokeroituja virvoitusjuomia, hedelmiä ja vihanneksia. Elintarvikkeen terveellisyyttä arvioitiin sen ravintoainetiheyteen perustuvan luvun avulla.
Huonoimmassa taloudellisessa tilanteessa olevat tutkittavat pyrkivät valitsemaan kilohinnaltaan halvimpia elintarvikkeita ja ruokia kaikissa tutkituissa ruokaryhmissä. Huonoimmassa taloudellisessa asemassa olevat myös suosivat ruokia, joista energiaa sai halvemmalla. Vaikka he valitsivat halvempia elintarvikkeita, he käyttivät suhteellisesti enemmän rahaa alkoholijuomiin, välipaloihin, sokeroituihin virvoitusjuomiin sekä makeisiin ja suklaaseen verrattuna paremmin toimeen tuleviin. Ravitsemussuositusten mukaan kaikkia näitä ruokia ja juomia tulisi rajoittaa terveyttä edistävässä ruokavaliossa.
Parhaimmassa taloudellisessa tilanteessa olevat toimivat päinvastoin: he käyttivät eniten rahaa terveellisiin elintarvikkeisiin, vaikka niiden hinta olisi ollut korkeampi.
Elintarvikkeen korkeampi hinta usein yhteydessä parempaan ravintosisältöön
Edulliset ruoat eivät aina ole terveydelle haitallisia, mutta usein korkeampi hinta kertoo paremmasta ravintosisällöstä. Ruokaryhmittäin tarkasteltuna halvemmat tuotteet olivat kuitenkin vain vähän epäterveellisempiä kuin kalliimmat. Esimerkiksi halvempien lihojen ravintoainetiheys oli vain vähän heikompi verrattuna kalliimpiin. Sen sijaan siipikarjan ja kalan ravintoainetiheys oli selkeästi suurempi kuin lihan ja lihavalmisteiden.
– Tärkeämpää ruokakorin terveellisyydessä on se, mistä ruokaryhmistä sinne valitaan ruokia kuin minkälaisiin ja minkä hintaisiin valintoihin ruokaryhmän sisällä päädytään. Hinnalla voi kuitenkin olla suuri merkitys näissä valinnoissa, sillä esimerkiksi kala on yleensä niin paljon lihaa ja siipikarjaa kalliimpaa, summaa Fogelholm.
Miten ohjata ostotottumuksia terveellisemmiksi?
Fogelholmin mukaan on mahdollista, että kehittyneillä pakkausmerkinnöillä voitaisiin ohjata myös halvempien elintarvikkeiden valintoja terveellisemmiksi.
– Tiedolla ohjaaminen ei tutkimusten mukaan kuitenkaan ole yksinään tehokasta, joten tarvitaan muitakin keinoja, esimerkiksi terveellisten ruokien laajempaa tarjontaa ja parempaa sijoittelua sekä epäterveellisten ruokien markkinoinnin rajoittamista, hän toteaa.
Entä olisiko epäterveellisen ruoan hinnan nosto verotuksella hyvä tapa muokata ostotottumuksia? Mikael Fogelholmin mukaan etenkin sokeripitoisten tuotteiden verottaminen on vähentänyt niiden kulutusta. Tästä huolimatta hän on alkanut pohtia epäterveellisten elintarvikkeiden verottamisen mahdollisia haittoja.
– Ruoan valintaa ohjaavat monet tekijät, kuten maku, tuttuus, valmistamisen helppous ja hinta. Jos esimerkiksi liha tai makeiset ovat jollekin erittäin tärkeitä ruokia, niiden hinnan nousu ei välttämättä vähennä kulutusta odotuksen mukaan. Jos talous on tiukka, voi lihan tai makeisten hinnan nousu pahimmassa tapauksessa vähentää ihmiselle vähemmän tärkeiden ruokien, kuten vihannesten, käyttöä. Tätä asiaa pääsemme tutkimaan ensi vuonna, kun saamme käyttöön uuden, vuoden 2024 loppuun asti ulottuvan asiakasetukorttiaineiston, Fogelholm kertoo.
Alkuperäinen tutkimus
Mikael Fogelholm, Henna Vepsäläinen, Jelena Meinilä, Cameron McRae, Hannu Saarijärvi, Maijaliisa Erkkola, Jaakko Nevalainen. The dynamics in food selection stemming from price awareness and perceived income adequacy: a cross-sectional study using 1-year loyalty-card data. Am J Clin Nutr 2024 https://doi.org/10.1016/j.ajcnut.2024.03.003