Vähemmän lihaa, enemmän palkokasveja ja täysjyväviljaa – planetaarinen ruokavalio muuttaisi paljon lasten ruokailutottumuksia
Suomalaislasten ruokailutottumusten tulisi muuttua merkittävästi lähestyäkseen kasvikunnan raaka-aineita painottavaa planetaarista ruokavaliota. Aikuisten esimerkki muutoksessa on tärkeä.

Yli 800 päiväkoti-ikäistä suomalaislasta käsittänyt tutkimus kertoo, että maitotuotteilla ja punaisella lihalla on edelleen keskeinen rooli suomalaisissa ruokapöydissä. Tutkimuksessa mukana olleet lapset söivät punaista lihaa ja joivat maitoa paljon enemmän kuin planetaarisessa ruokavaliossa on tavoitteena.

– Planetaarinen ruokavalio on tieteellisen EAT-Lancet-komission kehittämä ruokavalio, jonka avulla pyritään takaamaan koko maailman väestölle terveellinen ruokavalio maapallon reunaehtojen puitteissa. Planetaarisessa ruokavaliossa suositaan kalaa sekä kasvikunnan raaka-aineiden, kuten täysjyväviljojen, juuresten, vihannesten, palkokasvien ja pähkinöiden käyttöä. Maitotuotteiden ja lihan kulutusta pyritään hillitsemään, kertoo yliopistonlehtori Liisa Korkalo Helsingin yliopiston maatalous-metsätieteellisestä tiedekunnasta.

Tutkimukseen osallistuneet päiväkoti-ikäiset lapset söivät erittäin vähän palkokasveja. Myös täysjyväviljan käytössä heidän ruokavalionsa jäi kauas planetaarisen ruokavalion tavoitteesta. Vihannesten ja juuresten käyttökin jäi tavoitetta pienemmäksi, mutta hedelmiä syötiin planetaarisen ruokavalion mukaisesti. Ruokavaliossa oli sen sijaan liikaa lisättyä sokeria. 

Ruokailutottumusten muutos vaatii tueksi koko ruokajärjestelmän muutoksen

Kaiken kaikkiaan lasten ja perheiden ruokailutottumusten tulisi muuttua suuresti lähestyäkseen planetaarista ruokavaliota.

– Mistään ruoasta ei tarvitse kuitenkaan kokonaan luopua. Kyse on siitä, että otetaan askeleita kohti kasvikunnan suurempaa merkitystä ruokavaliossa, Korkalo muistuttaa.

Korkalo kannustaakin ottamaan esimerkiksi palkokasveja rohkeasti käyttöön sekä kodeissa että päiväkotien ja koulujen ruokalistoilla. Tässä aikuisten esimerkki on tärkeä, jotta lapsi oppii arvostamaan papuja, linssejä ja herneitä hyvänmakuisena osana ruokavaliota.

– Muutos pitäisi ulottaa koko ruokajärjestelmään. Lisäksi planetaarisesta ruokavaliosta tulisi muokata Suomen olosuhteet huomioon ottava versio. Jatkossa on myös tutkittava, miten lasten ravintoaineiden saanti muuttuisi, mikäli siirrytään kohti planetaarista ruokavaliota.

Artikkeli:

Sari Bäck, Essi Skaffari, Henna Vepsäläinen, Reetta Lehto, Elviira Lehto, Kaija Nissinen, Carola Ray, Jaakko Nevalainen, Eva Roos, Maijaliisa Erkkola, Liisa Korkalo. Sustainability analysis of Finnish pre-schoolers’ diet based on targets of the EAT-Lancet reference diet. Eur J Nutr, 2021. https://doi.org/10.1007/s00394-021-02672-3

DAGIS-tutkimushankkeessa tutkitaan päiväkotilasten elintapoja ja stressiä. Hankkeen toteutettavat yhteistyössä Samfundet Folkhälsan ja Helsingin yliopisto.

Lisätietoja