Osana kansallisen lapsistrategian toimeenpanoa tehty ohjeistus määrittelee ne elintarvikkeet, joita ei tule markkinoida lapsille lainkaan. Tutustu 16.12.2024 julkaistuun ohjeistukseen tarkemmin kansallisen lapsistrategian verkkosivuilla
– Jokaisen lapsen oikeus on elää ympäristössä, joka ei kannusta epäterveellisiin valintoihin, toteaa ohjeistuksen laatineen työryhmän vetäjä, professori Maijaliisa Erkkola Helsingin yliopistosta.
Elämme ympäristössä, jossa rasvaisia, sokerisia ja suolaisia ruokia on saatavilla jatkuvasti. Näiden ruokien houkuttelevuutta lisää niiden markkinointi, jota lasten voi olla haastava ymmärtää ja vastustaa. Tästä syystä on erityisen tärkeää puuttua juuri lapsille suunnattuun markkinointiin.
Epäterveellisen elintarvikkeen määritteleminen on haastavaa, sillä ruokavalion terveysvaikutus muodostuu aina kokonaisuudesta. Kaikki elintarvikkeet voivat kuulua osaksi terveyttä edistävää ruokavaliota, jos käyttömäärä on suhteessa niiden ravintoainesisältöön. Runsaasti tyydyttynyttä rasvaa, sokeria tai suolaa sisältäviä elintarvikkeita mahtuu ruokavalioon siis vähemmän.
Ohjeistus antaa selkeät tuoteryhmäkohtaiset ravintoainekriteerit tuotteille, joiden markkinointia ei tule suunnata lainkaan lapsille. Neljän tuoteryhmän tuotteet on määritelty ravintosisällöltään siinä määrin epäterveellisiksi, että markkinointirajoitus koskee koko tuoteryhmää:
- Makeiset, suklaa ja sokerituotteet
- Jäätelöt, sorbetit ja mehujäät
- Energiajuomat
- Alkoholijuomat ja niiden alkoholittomat vastineet.
Ohjeistuksessa lapsen määritelmä koskee kaikkia alle 18-vuotiaita, joihin lapsen oikeuksien sopimuskin ulottuu. Tämä eroaa tämänhetkisistä elintarvikeyritysten itsesääntelyohjeista, joissa lapsiin kohdistuvat elintarvikemarkkinointirajoitukset ulottuvat pääosin alle 13-vuotiaisiin lapsiin.
Ohjeistus perustuu tutkimukseen
Tiedekunnan tutkijat olivat mukana muutama vuosi sitten valtioneuvoston kanslian toimeksiannosta EPELI-hankkeessa, jossa selvitettiin laajasti epäterveellisten elintarvikkeiden markkinointia Suomessa.
– Hankkeen keskeisenä johtopäätöksenä oli, että erityisesti 13–17-vuotiaat nuoret tarvitsevat parempaa suojelua varsinkin sosiaalisessa mediassa tapahtuvaa markkinointia vastaan, kertoo professori Mikael Fogelholm Helsingin yliopistosta.
Vaikka ohjeistus ei ole sitova, alan toimijoita kannustetaan ottamaan se huomioon markkinointiviestintää suunnitellessaan. Työ epäterveellisen elintarvikkeiden kulutuksen vähentämiseksi mm. markkinointirajoitusten keinoin jatkuu ensi vuonna Kansallisessa terveys- ja hyvinvointiohjelmassa.
Ohjeistus on ollut julkisesti kommentoitavissa Otakantaa.fi-palvelussa, jossa sitä kommentoi 50 vastaajaa eri organisaatioista. Vastaajista 74 % oli täysin tai osittain sitä mieltä, että epäterveellisten elintarvikkeiden lapsiin kohdistuvan markkinoinnin rajoittaminen on tärkeää. Lähes puolet kannatti lakitasoista säätelyä pelkän ohjeistuksen sijaan. Elintarvikealan ja -yritysten edustajista noin puolet ilmoitti ottavansa ohjeistuksen joko täysin tai osittain käyttöön työssään.
Lisätietoja
- Väitöskirjatutkija Elli Jalo, elli.jalo@helsinki.fi
Helsingin yliopiston elintarvike- ja ravitsemustieteiden osaston työryhmä
- Väitöskirjatutkija Elli Jalo
- Projektisuunnittelija Satu Kinnunen
- Yliopistotutkija Henna Vepsäläinen
- Professori Mikael Fogelholm
- Professori Maijaliisa Erkkola