Ruoasta puhutaan paljon, kiivaasti ja samalla yhä ristiriitaisemmin. Aiemmin ravitsemuskeskustelussa ääneen pääsivät yksinomaan tutkijat tutkimustietoineen ja tilastoineen, mutta viime vuosina he ovat saaneet rinnalleen myös tavallisen kansalaisen. Aiemmasta valistuksen kohteesta on tullut mediassa täysverinen ravitsemusasiantuntija.
– Ennen ihmisiä puhuteltiin mediassa ensisijaisesti kansalaisina, ja perusteluissa nojattiin väestön keskiarvoihin. Nyt mediassa on vahvoilla se, joka vetoaa yksilölliseen ja omakohtaiseen kokemusmaailmaan; käytännölliseen ja subjektiiviseen ymmärrykseen, kiteyttää maatalous-metsätieteellisessä tiedekunnassa väittelevä elintarviketieteiden maisteri Janne Huovila.
Ravitsemusajattelussa uusi aikakausi
Janne Huovila tutki väitöskirjaansa varten ravitsemusymmärryksen yksilöllistymistä 2000-luvun mediateksteissä. Lähdeaineistona hän on käyttänyt Helsingin Sanomia, Suomen Lääkärilehteä ja ravitsemusblogeja.
Huovilan mukaan julkisessa ravitsemusajattelussa on siirrytty uuteen aikakauteen.
– Keskeisin syy muutokseen ovat syömisen yksilöllistyminen ja globaaliin tietoverkkoon kiinnittyvät ruokayhteisöt. Sosiaalisen median aikakaudella ajatukset ja omakohtaiset kokemukset leviävät nopeasti ja vahvistavat kansalaisten omia ajatuksia. Tämä kyseenalaistaa osaltaan ravitsemustutkijoiden auktoriteettia.
Uusi aikakausi näkyy myös median tavassa kirjoittaa ruoasta.
– Mediassa korostuu yhä enemmän tässä hetkessä koettava tapauskohtainen hyvinvointi kansansairauksien ennaltaehkäisyn sijasta.
Asiantuntija voi saada äänensä takaisin
Tutkijat ovat turhautuneita, kun perinteinen asiantuntemus on jäänyt alakynteen. Huovilan mukaan tutkijat voivat saada äänensä paremmin kuuluviin, jos he ottavat huomioon muuttuneen viestintäympäristön.
– Samaan aikaan on oltava tieteellisen tiedon auktoriteetti ja tulee käsittää, miten ihmiset ymmärtävät arkijärjellään globaalit ruokavaliosuuntaukset, kuten karppauksen tai superruoan. Pelkän tilastotiedon sijasta erityisesti omakohtaisella kokemuksella, kuten kliinisellä asiakaskokemuksella, on retorista voimaa nykyjulkisuudessa; sen kautta välittyy kuva ihmisten kohtaamisesta ja yksilöllisyyden huomioimisesta.
______________________
Elintarviketieteiden maisteri Janne Huovilan väitöstutkimus Tapauskohtaisuuden taju – Julkisen ravitsemusymmärryksen yksilöllistyminen ja ravitsemusasiantuntijuus 2000-luvun mediateksteissä tarkastetaan Helsingin yliopistossa lauantaina 16. huhtikuuta kello 12.
Väitöstilaisuus pidetään Helsingin yliopiston päärakennuksessa, auditorio XII, Unioninkatu 34, 3. kerros.