Viimeaikaisten tutkimusten valossa suomalaisten olisi kannattavaa, etenkin ilmastosyistä, siirtyä kohti kestävämpää, kasvispainotteisempaa ruokavaliota. Tämä tarkoittaisi nykyistä pienempää eläinperäisten elintarvikkeiden, erityisesti punaisen ja prosessoidun lihan käyttöä. Muutos johtaisi myös terveyshyötyihin, kuten ruokavalion rasvan laadun ja sen myötä veren rasva-arvojen paranemiseen.
– Siirtymä on mahdollista tehdä ravintoaineiden saannin kannalta kohtuullisen turvallisesti, mutta mitä kasvispainotteisempaan ruokavalioon siirrytään, sitä enemmän ravintoaineiden saanti muuttuu, sanoo väitöskirjatutkija Tiina Pellinen Helsingin yliopiston maatalous-metsätieteellisestä tiedekunnasta.
Helsingin yliopistossa toteutettiin kevään 2017 aikana tutkimus, jossa 136 tervettä vapaaehtoista aikuista noudatti 12 viikon ajan yhtä kolmesta tutkimusruokavaliosta. Niistä yksi oli eläinproteiinipainotteinen ja vastasi keskimääräistä suomalaista ruokavaliota. Kahdessa muussa ruokavaliossa erilaiset osuudet eläinproteiinin lähteistä punaisesta ja vaaleasta lihasta sekä maitotuotteista korvattiin erilaisilla kasvisproteiinia sisältävillä lähteillä, kuten palkokasveilla, pähkinöillä, siemenillä ja viljatuotteilla.
Eläinperäisten proteiinin lähteiden korvaaminen kasviperäisillä muuttaa myös vitamiinien ja kivennäisaineiden saantia
Tutkimuksen tulokset ovat B12-vitamiinin ja jodin osalta linjassa aiempien tutkimusten kanssa – näiden saanti väheni kasvisproteiinipainotteisissa ruokavalioissa. Sen sijaan tutkittavat saivat rautaa ja folaattia enemmän kasviproteiinipainotteisimmasta ruokavaliosta kuin eläinproteiinipainotteisesta ruokavaliosta.
Verestä mitatuissa elimistön rautatilaa kuvaavissa merkkiaineissa tai folaatin pitoisuudessa ei kuitenkaan ollut eroja ruokavalioiden välillä. Toisin sanoen elimistön rautatila ei heikentynyt, mikä voi johtua siitä, että raudan imeytymistä edistäviä tekijöitä, esimerkiksi C-vitamiinia, oli kasviproteiinipainotteisissa ruokavalioissa riittävästi.
B12-vitamiinin saanti ravinnosta taas pieneni sitä enemmän, mitä enemmän eläinproteiinin lähteitä korvattiin kasviproteiinin lähteillä. Aktiivisen B12-vitamiinin pitoisuus verestä mitattuna oli kasviproteiinipainotteisimmassa ryhmässä merkitsevästi pienempi kuin eläinproteiinipainotteista ruokavaliota noudattaneessa ryhmässä.
Jodin saanti ravinnosta ja jodin pitoisuus virtsassa pienenivät molemmissa kasviproteiinipainotteisissa ruokavalioissa yhtä paljon eläinproteiinipainotteiseen ruokavalioon verrattuna.
– Siirryttäessä kasvispainotteisempaan ruokavalioon on tärkeää varmistaa riittävä B12-vitamiinin ja jodin saanti. Nykyisin useimpiin kasvipohjaisiin, maitoa korvaaviin tuotteisiin on lisätty jodia ja B12-vitamiinia. Täydennettyjen tuotteiden käyttö myös tässä tutkimuksessa olisi voinut antaa toisenlaisia tuloksia kyseisten ravintoaineiden osalta, Pellinen pohtii.
Maitotuotteiden korvaamisessa tulee suosia B12-vitamiinilla ja jodilla täydennettyjä kasvipohjaisia tuotteita. Pohjoismaiset ravitsemussuositukset suosittelevat harkitsemaan B12-vitamiinilisän käyttöä kasvisruokavalioita noudatettaessa, kun taas jodilisän käyttöä suositellaan raskaus- ja imetysaikana, mikäli sen saanti ruoasta on vähäistä.
– Tulevaisuudessa on tärkeää arvioida, millaisin täydennys- ja korvaamiskeinoin voidaan taata riittävä B12-vitamiinin ja jodin saanti kasvikuntapainotteisissa ruokavalioissa, joissa eläinperäisten raaka-aineiden määrä vaihtelee, Pellinen toteaa.
Interventiotutkimus toteutettiin osana jo päättynyttä monitieteistä ScenoProt - Uusia proteiinilähteitä ruokaturvan ja ympäristön hyväksi -hanketta, joka on Suomen Akatemian yhteydessä toimivan Strategisen tutkimuksen neuvoston rahoittama. Hankkeen yhtenä visiona on, että vuonna 2030 suomalaiset syövät terveellistä ja kestävästi tuotettua ruokaa. Hankkeessa on aiemmin havaittu, että eläinproteiinin lähteiden osittainen korvaaminen kasviproteiinin lähteillä lisää kuidun saantia ja parantaa ruokavalion rasvan laatua ja veren lipidiprofiilia.
Artikkelit:
Tiina Pellinen, Essi Päivärinta, Jarkko Isotalo, Mikko Lehtovirta, Suvi T. Itkonen, Liisa Korkalo, Maijaliisa Erkkola, Anne-Maria Pajari. Replacing dietary animal-source proteins with plant-source proteins changes dietary intake and status of vitamins and minerals in healthy adults: a 12-week randomized controlled trial. European Journal of Nutrition, 27 Nov 2021, https://doi.org/10.1007/s00394-021-02729-3
Folaatti on B-ryhmän vitamiini, jolla on useita tärkeitä tehtäviä elimistössä. Riittämätön saanti voi johtaa megaloblastiseen anemiaan, suurentuneeseen sydän- ja verisuonisairauksien riskiin sekä raskauden alkuvaiheessa hermostoputken sulkeutumishäiriöön sikiöllä. Raudan tunnetuin tehtävä taas on toimia punasoluissa hemoglobiinin happea sitovana osana ja edistää näin hapen kulkeutumista keuhkoista kudoksiin.
Folaatin keskimääräinen saanti Suomessa on suosituksiin nähden vähäistä, kun taas rautaa suurin osa suomalaisista saa riittävästi. Tutkimuksen jokaisessa ruokavaliossa folaatin ja raudan keskimääräinen saanti ylitti suosituksen, ja niiden saanti oli sitä suurempaa, mitä enemmän eläinperäisiä proteiinin lähteitä korvattiin kasviperäisillä lähteillä.
B12-vitamiini on tärkeä muun muassa hermoston toiminnalle, ja riittävä jodin saanti turvaa kilpirauhasen normaalia toimintaa. Molempien ravintoaineiden keskimääräiset pitoisuudet elimistössä ylittivät kaikissa tutkimusruokavalioissa aikuisille annetut suositukset, mutta yksittäisillä tutkittavilla näiden ravintoaineiden saannit jäivät kasviproteiinipainotteisissa ruokavalioissa suosituksia pienemmiksi. Jodin kohdalla keskiarvosaanti kummastakaan kasviproteiinipainotteisemmasta ruokavaliosta ei olisi ollut riittävää raskaana olevien ja imettävien suositukseen nähden.