Mosambik on 24,5 miljoonan asukkaan maa Afrikan kaakkoisosassa, yksi maailman vähiten kehittyneistä valtioista. Unicefin mukaan tuhannesta lapsesta 76 kuolee vauvana.
Aliravitsemus ja infektiotaudit, kuten malaria, kolera ja tuberkuloosi, piinaavat maan asukkaita. Noin 15 prosenttia 15–49-vuotiaista mosambikilaisista on HIV-positiivisia. Unicefin arvion mukaan lähes puolen miljoonan mosambikilaislapsen vanhemmista molemmat tai toinen on menehtynyt aidsiin.
Dosentti Riitta Freese Helsingin yliopiston elintarvike- ja ympäristötieteiden laitokselta teki ravitsemustieteellistä kenttätutkimusta Mosambikin Zambézian maakunnassa vuonna 2010. Hän tutki osana ravitsemustieteen ZANE-hanketta 15–18-vuotiaiden mosambikilaistyttöjen ruokatottumuksia, kehonkoostumusta, pituutta, painoa ja veriarvoja.
— Maaseudulle ei voinut viedä kalliita, suuria ja herkkiä mittauslaitteita. Mittanauhalla ja ihonalaista rasvaa mittaavilla pihdeillä pääsee kuitenkin jo varsin pitkälle, Freese toteaa.
HEDELMÄT PELASTAVAT
Tutkijat kartoittivat Zambézian ruokavalikoimaa ja luonnosta kerättävien kasvien käyttöä. Työn tueksi koottiin taulukko paikallisten ruokien koostumuksista. Lisäksi tutkijat keräsivät tietoa ruokauskomuksista.
Vaikka Mosambikin kaupungeissa syödään monipuolisemmin kuin maalla, ravinnon laatu ei silti välttämättä ollut juuri korkeampi.
— Kun tutkimme tyttöjen verinäytteistä A-vitamiinia, folaattia, sinkkiä ja rautaa, havaitsimme ravitsemustilanteen olevan näiltä osin kehnompi kaupungeissa kuin maaseudulla, Freese toteaa.
Ruoka tulee maalla läheltä: pelloilta, kasvimailta, cashewpähkinä- ja hedelmäpuista sekä kotipihan kanoista.
Maaseudulla lukutaito on harvinaisempaa ja raskaaksi tullaan nuorempana kuin kaupungeissa. Teiniraskaudet ovatkin yleisiä. 550 tutkimukseen osallistuneesta tytöstä 63 oli raskaana. Mosambikilaisäideillä on keskimäärin viisi lasta.
Freesen tutkimus ajoittui kahteen ajanjaksoon: tammi- ja helmikuun niin kutsuttuun nälkäkauteen ja kesän lopun sadonkorjuuaikaan, jolloin ruokaa riittää paremmin.
Osa löydöksistä yllätti tutkijat.
— Nälkäkaudella tyttöjen veren seerumin A-vitamiini- ja folaattipitoisuudet olivat hurjan hyviä. Tämä selittyy sillä, että vaikka alkuvuodesta olisi muutoin niukempaa, niin juuri tuolloin mangot kypsyvät, Freese kertoo.
ZANE-tutkimus toteutettiin yhteistyössä Food Security and Nutrition Associationin kanssa. Riitta Freesen lisäksi tutkimusryhmään kuuluivat Marja Mutanen, Liisa Korkala ja Helena Hauta-alus Helsingin yliopistosta.
Artikkeli on ilmestynyt Yliopisto-lehdessä 2/2014.
Yliopisto-lehti on kaikille tarkoitettu, monipuolinen tiedelehti Helsingin yliopistosta.
Tilaa ja rakastu tieteeseen.