Suomalaisnuoret altistuvat epäterveellisten elintarvikkeiden mainoksille etenkin somessa. Digiympäristö on muuttanut näiden herkkujen markkinointia niin paljon, että lainsäädäntöä, viranomaissuosituksia ja yritysten itsesääntelyä on aika tarkistaa.
Näin arvioivat alaikäisille tarkoitettujen epäterveellisten elintarvikkeiden markkinointiin paneutuneet EPELI-hankkeen tutkijat.
Somevaikuttajiin tukeutuva markkinointi on erityisen tehokasta. He tavoittavat 13–17-vuotiaat nuoret laajasti ja vaikuttavat näiden ostopäätöksiin, apulaisprofessori Elina Närvänen sanoo.
— Somemainonta sisältää usein huumoria ja hauskoja haasteita, ja rajat mainonnan ja muun sisällön välillä hämärtyvät. Epäterveelliset elintarvikkeet saatetaan myös esittää osana arkista elämää.
Nuorten suosimia sosiaalisen median vaikuttajia hyödyntävä markkinointi on Närväsen mukaan kuitenkin ristiriidassa voimassa olevien ohjeiden kanssa.
Houkutteleva pakkaus lumoaa lapsen
Pienten lasten kohdalla tutkijat kiinnittäisivät huomiota etenkin elintarvikepakkauksiin.
— Epäterveellisimpien tuotteiden pakkaukset ovat yleensä kaikkein värikkäimpiä, vetovoimaisimpia ja hauskimpia. Tällainen pakkaaminen tulisi katsoa yritysten itsesääntelyohjeiden vastaiseksi, sillä se edistää epäterveellisiä elintapoja, professori Mikael Fogelholm linjaa.
Valistusta ja markkinoinnin tiukempaa sääntelyä tarvitaan myös terveyden sosioekonomisen tasa-arvon kohentamiseen, tutkijat arvioivat. Mitä alemmat perheen tulot ja koulutusaste ovat ja mitä useampi lapsi perheeseen kuuluu, sitä todennäköisemmin epäterveellisten elintarvikkeiden osuus ruokaostoista kasvaa suureksi.
Artikkeli on julkaistu Yliopisto-lehdessä 8/2021.