Elintarvikkeiden terveellisyys tai epäterveellisyys tiivistetään liikennevaloja muistuttaviksi värikoodeiksi

Koodien pohjalta poliitikot voisivat säätää haitallisimmille elintarvikkeille haittaveron tai markkinointikieltoja, ravitsemustieteen professori ehdottaa.

EU-maiden elintarvikepakkauksiin esitetään väreihin perustuvaa Nutri-Score-merkkijärjestelmää. Viisiportaisen järjestelmän tavoitteena on kertoa kuluttajalle tuotteen terveellisyydestä.

— Värikoodi helpottaisi valintatilanteessa niitä kuluttajia, jotka eivät ehdi tai joita ei kiinnosta syventyä pakkausselosteisiin, mutta jotka mielellään valitsisivat terveellisemmän vaihtoehdon, ravitsemustieteen professorina tammikuussa aloittava Maijaliisa Erkkola Helsingin yliopistosta arvioi.

Keski-Euroopassa jo käytössä olevan Nutri-Scoren algoritmi laskee varsin monipuolisesti elintarvikkeen eri ravintoaineiden yhdistelmän tuottamaa ravitsemuksellista laatua. Nutri-Score ei kuitenkaan tunnista esimerkiksi suomalaisten leipien korkeaa kuitupitoisuutta.

— Värijärjestelmästä on vaikea luoda sellainen, että se pätisi parhaalla tavalla jokaisessa jäsenmaassa. Eri mailla on toisistaan poikkeava elintarvikevalikoima ja osin eri haasteet väestötason terveydessä, Erkkola toteaa.

Suomessa iso osa ihmisistä käyttää liikaa suolaa ja tyydyttynyttä rasvaa. Monessa maassa esimerkiksi runsas sokerin saanti voi olla isompi ongelma väestötasolla.

Sysäys yrityksille

Jos ja kun elintarvikkeen ravitsemukselliseen arvoon laajasti perustuva profilointi- ja merkkijärjestelmä tulee Suomeen, sitä voidaan hyödyntää myös ravitsemuspolitiikan välineenä, ravitsemustieteen professori Mikael Fogelholm sanoo.

— Ravitsemusprofiilien ja niitä kuvaavien värikoodien perusteella voidaan laatia epäterveellisimmille elintarvikkeille haittaveroja ja markkinointikieltoja.

Näitä tarvitaan niiden väestöryhmien suojelemiseksi, joille esimerkiksi tuotteen hinta on terveysvaikutuksia painavampi kriteeri valintatilanteessa, professori arvioi.

Merkkijärjestelmä voisi inspiroida elintarviketeollisuutta parantamaan epäterveellisimpiä tuotteitaan, Fogelholm sanoo.

— Jos käytössä on laaja merkintäskaala, firmoilta voi löytyä halua muokata tummanpunaisinta tuotetta vaaleanpunaiseksi vaikkapa rasvan laatua kohentamalla.

Tällöin tuotteen verotus voisi keventyä tai markkinointikielto kumoutua.

Puntarissa laatu

Liikennevalot eivät ratkaise kaikkia ongelmia. Kaupalla on oma vastuunsa, jos kuluttajallakin, mutta niin myös poliitikoilla. Mikä on tutkijan mielestä olennaista?

— Kokonaisuuden kannalta olisi todella tärkeää saada vähennettyä epäterveellisten tuotteiden lukumäärää kauppojen hyllyllä, ei ainoastaan lisätä terveellisiä tuotteita, Erkkola painottaa.

Ruoan laadun puntaroinnissa kokonaisuus on tärkein.

— Ruokavalioon mahtuu vähän myös epäterveellisiä elintarvikkeita. Käyttötiheys ratkaisee: on aivan eri asia syödä epäterveellisesti päivittäin kuin herkutella satunnaisesti.

Tutustu myös Valtioneuvoston kanslian rahoittamaan EPELI-hankkeeseen, joka kohdistui lapsille ja nuorille suunnattuun epäterveellisten elintarvikkeiden markkinointiin.

 

Artikkeli on julkaistu Yliopisto-lehdessä 10/2021.