Helsingin yliopiston rehtori Jukka Kola (@JukkaKola) puhui yliopiston vuosijuhlapäivässä 24.3. muun muassa tutkitun tiedon merkityksestä nykypäivänä. Tutkijoiden ja opettajien tehtävänä on vähentää niin sanotun totuudenjälkeisen ja vaihtoehtoisten totuuksien politiikan sekä puhtaan populismin haitallisia vaikutuksia.
– Nyt tarvitaan entistä enemmän luotettavaa tietoa päätösten perustaksi niin kotimaassa kuin kansainvälisesti. Tieteen ja tutkimuksen sekä korkeimman koulutuksen merkitys korostuu, totesi Kola.
Kola muistutti myös, että koulutuksen ja oppimisen laatuun on yhteiskunnassa panostettava kaikilla tasoilla varhaiskasvatuksesta tohtorikoulutukseen.
– Maailman osaavin kansakunta on hyvä tavoite, Suomen hyvinvoinnin ja menestyksen kulmakivet eivät saa rapautua. Tässä tilanteessa onkin hyvä muistuttaa päättäjiä iskulauseella: koulutuksen kustannukset eivät ole mitään verrattuna tietämättömyyden kustannuksiin.
Koulutuksen kustannukset eivät ole mitään verrattuna tietämättömyyden kustannuksiin.
Rehtori muistutti myös yliopistojen vastuusta tulevaisuuden haasteisiin vastaamisessa ja kehotti yliopistoja osallistumaan aktiivisesti opetus- ja kulttuuriministeriön Korkeakoulutus ja tutkimus 2030 -visioprosessiin. Visiotyön tarkoituksena on tuottaa tulevaisuuskuva, joka mahdollistaa laadukkaan, vaikuttavan ja kansainvälisesti kilpailukykyisen suomalaisen korkeakoulujärjestelmän kehittämisen vuoteen 2030 mennessä.
Kansainvälisyys keino yliopistojen laadun parantamiseksi
Kola painotti, että kansainvälistyminen on keino suomalaisten yliopistojen laadun parantamiseksi, ei tavoite itsensä vuoksi. Niin kauan kuin Suomessa ei ministeriövetoisesti tehdä yhteistä laatuarviointia korkeakouluille, yliopistojen on kunkin itse tehtävä sitä. Niiden on arvioitava oma asemansa kansainvälisen kehityksen ja mittapuun mukaan, ei vain kansallisessa kontekstissa. Se tarkoittaa kunkin yliopiston keskittymistä vahvuuksiinsa.
– Meidän on menestyttävä paremmin kansainvälisessä kilpailussa ja vertailussa. Ei auta, että kisaamme keskenämme kotimaassa niukkenevista korkeakoulusektorin rahoista. Uutta tutkimusrahoitusta on haettava ulkomailta.
Tärkeää on Kolan mukaan huomioida myös se, miten yritykset ja yhteiskunta hyödyntävät tutkimusta ja työllistävät tohtoreita. Yliopistot voivat tarjota paljon, jos halukkuutta ajankohtaisen osaamisen käyttämiseen on. Etenkin kaikkien alojen tohtorien työllistymistä yksityiselle sektorille tulisi edistää yhteistyössä yliopistojen ja yritysten kesken, mihin on olemassa myös kansainvälisiä malleja.
Tutkijoiden liikkuvuus varmistaa tiedon ja osaamisen välittymisen myös tiedeyhteisön ulkopuolelle.
– Laajoihin kansallisiin ja globaaleihin ongelmiin ei ole helppoa löytää ratkaisuja. Silti niitä on osattava ja jaksettava etsiä. Laadukkaan perustutkimuksen merkitystä ja vapautta on vaalittava ja vahvistettava. Vain sitä kautta syntyvät aidot innovaatiot, joita Suomi tarvitsee pärjätäkseen.
Bengt Holmström kutsuttiin Opettajien akatemian kunniajäseneksi
Vuosijuhlapäivässä puhunut MIT:n professori ja nobelisti Bengt Holmström kutsuttiin samassa tilaisuudessa Helsingin yliopiston Opettajien akatemian ensimmäiseksi kunniajäseneksi.
Perusteluissa todetaan, että Holmström on omalla esimerkillään vaikuttanut merkittävällä tavalla yliopisto-opetuksen arvostukseen muun muassa tuomalla esiin professorien aidon läsnäolon merkityksen opetus- ja ohjaustilanteissa. Bengt Holmström on suosittu luennoitsija ja opettaja, joka ottaa huomioon opiskelijoiden toiveet ja tarpeet opetustilanteissaan ja vie opetustaan eteenpäin keskustelujen ja opiskelijoiden esittämien kysymysten kautta. Holmström on myös useassa eri yhteydessä korostanut, että opetuksen ja oppimisen kehittämiseen on muistettava investoida siinä missä tutkimukseenkin. Holmström tekee lisäksi jatkuvasti yhteistyötä Helsingin yliopiston kanssa. Tunnustuksena opetusansioistaan Holmströmille ojennettiin Opettajien akatemian kultainen tammenterho sekä diplomi. Kunniajäsenyyden myönsi rehtori Jukka Kola.
Helsingin yliopiston Opettajien akatemia on monitieteinen verkosto, joka jakaa osaamistaan sekä toimii aktiivisesti oppimisen ja opetuksen kehittämiseksi yliopistossa. Akatemian tavoitteena on vahvistaa opetuksen arvostusta ja asemaa yliopistoyhteisössä sekä mahdollistaa meritoituminen ja palkitseminen opetusansioiden perusteella. Opettajien akatemia perustettiin vuonna 2012.