Haixia Wang, vuoden kansainvälisenä opettajana palkittu Konfutse-instituutin kiinan kielen lehtori, opettaa Helsingin yliopistossa kolmatta vuotta. Hänen ensimmäinen työpaikkansa kiinan kielen opettajana oli Yhdysvalloissa arkansasilaisessa koulussa. Amerikkalaisten teinien jälkeen suomalaiset yliopisto-opiskelijat olivat jokseenkin erilaisia.
− Aluksi olin ihmeissäni, kun en saanut suomalaisopiskelijoita puhumaan oppitunneilla. He vain punastelivat, kun kysyin jotain. Pian kuitenkin ymmärsin että suomalaiset ovat sellaisia, vähän ujoja puhumaan. Uskon kuitenkin että omalla esimerkilläni on paljon merkitystä. Jos minä teen tunnilla jotain tyhmää, niin saan muutkin mukaan.
Opetuksessa Wang käyttää paljon erilaisia verkkosovelluksia ja hän on myös itse kehittänyt pelejä, joiden avulla voi harjoitella esimerkiksi puhetaitoja, joissa suomalaisopiskelijoilla on parantamisen varaa.
Lehtori Wang kehuu suomalaisopiskelijoita työteliäiksi.
− He ovat varmasti maailman toiseksi ahkerimpia. Tietenkin kiinalaisopiskeljoiden jälkeen. Suomalaiset ovat erityisen kiinnostuneita kirjainmerkeistä. Monet suhtautuvat niihin kuin taiteeseen ja paneutuvat niiden opiskeluun, hän kehuu.
Haixia Wangilla on yksi toivomus. Hän haluaisi yliopistolle uudenlaisia opetustiloja.
− Haluaisin opettaa toiminnallisesti, mutta se ei ole nykyisissä opetustiloissa mahdollista. Pöydät ja tuolit ovat tiellä. Haluaisin luokan jossa ei istuta ja jossa opiskelijat voisivat osallistua ja toimia, vaikka kokata yhdessä. Oppiminen tapahtuisi tällöin luontevasti toiminnan ohessa.
Palkinto sai jatkamaan sopimusta
Vuoden kansainvälisen opettajan palkinto tuli Haixia Wangille täydellisenä yllätyksenä.
− Palkinto on suuri kunnia, mutta en osannut lainkaan odottaa sitä. Tietysti myös Konfutse-instituutin johto on ollut palkinnosta iloinen. Johto tukee meitä opettajia ja antaa meille hyvin vapaat kädet. Palkinto on yksi syy siihen, että jatkoin sopimustani vielä vuodella.
Haixia Wang viihtyy paitsi työssään myös Suomessa. Hän on ihastunut ruisleipään ja piimään sekä suomalaiseen luontoon.
− Vasta Suomessa olen päässyt tutustumaan luontoon. Meillä Kiinassa se ei ole mahdollista. Teillä on täällä jotain käsittämättömän hienoa: metsä. Viikonloppuisin käyn metsässä ystävieni kanssa. Hiihtämistä ja avantouintiakin olen kokeillut.
Tärkeä tulevaisuuden kieli
Aino Ropponen ja Ville Vuorensola opiskelevat kiinaa Konfutse-instituutissa. Aino on suunnittelumaantieteen ja Ville historian maisterivaiheen opiskelija. Kummankin kiinnostus kiinan kielen opiskelua kohtaan lähti käynnistä Kiinassa. Aino kävi Shanghaissa jo ennen yliopisto-opintoja, ja Ville oli vaihdossa Hong Kongissa. Myös Aino on sittemmin ollut vaihdossa Kiinassa.
− Kiinan opiskelussa vaikeimpia opittavia ovat tooni eli sävelkorko sekä tietysti kirjoitusjärjestelmä. Kielioppi sen sijaan on helppoa, Aino Ropponen kertoo.
− Myös lausuminen on suomalaiselle helppoa. Kielioppi vaikeutuu kun päästään pidemmälle, Ville Vuorensola lisää.
Teknologia on kuitenkin tullut helpottamaan kiinan opiskelua ja varsinkin lukemista. Kirjoitusmerkkejä ei enää tarvitse opetella tunnistamaan entiseen tapaan, kun merkin voi piirtää kännykän ruudulle ja saada sille hetkessä merkityksen ja länsimaisen kirjoitusmuodon.
Aino Ropponen tekee parhaillaan tilaustyönä gradua yritykselle, jolla on yhteyksiä Kiinaan.
− Sain varmaankin toimeksiannon kiinan taitojeni vuoksi, vaikka graduni ei suoraan Kiinaan liitykään.
Myös Vuorensolan kiinan taidoista on hyötyä muissa opinnoissa. Gradunkin aiheena on EU:n ja Kiina suhteet. Hän on myös ollut Kiinassa kesätöissä ja toiveissa on harjoittelupaikka Pekingissä.
− Välillä kiinan opiskelu potuttaa, mutta hetkeäkään en ole katunut sitä että ryhdyin siihen. Ja onhan se tärkeä tulevaisuuden kieli.