Juttu on julkaistu Yliopisto-lehdessä 4/2024.
Kuinka kaupungin viheralueet rajataan, keitä pappi saa vihkiä avioliittoon, ja miten hampurilaisravintolan ruokalistaa uudistetaan?
Mikä näitä kolmea kysymystä yhdistää? Se, että päätösten takana ovat usein samat ihmiset, sosiologian apulaisprofessori Veikko Eranti sanoo. Hän johtaa suomalaista demokraattista järjestelmää kokonaisuutena tutkivaa Totaalidemokratia-hanketta.
Eduskunta-, alue- ja paikallisvaalien ja suoran demokratian rinnalla vaikuttaa kolmas demokratian haara, joka koskettaa miljoonien ihmisten arkea, Eranti sanoo. Se koostuu kirkon ja S-liikkeen tapaisista instituutioista, jotka toimivat osin demokratian säännöin.
— Kyse ei ole pikku vaaleista. Esimerkiksi Helsingin seudun HOK-Elannossa on enemmän äänioikeutettuja kuin missään kuntavaaleissa Helsinkiä lukuun ottamatta, Eranti vertaa.
Tutkijat kutsuvat tätä kokonaisuutta parademokraattiseksi järjestelmäksi. Ihminen voi luovia lähes kohdusta hautaan parademokraattisia instituutioita myöten, Eranti kuvaa: papin toimittamasta kasteesta ylioppilaskunnan jäseneksi, Alepan kassaksi ja lopulta HOK-Elannon hautauspalvelun auttamana multiin.
Jos intressit menevät ristiin
Tutkijoiden keräämä data vahvistaa, että eduskunnassa, kunta- ja ylioppilaspolitiikassa, S-liikkeessä ja kirkolliskokouksessa uurastaa paljon samoja ihmisiä. Eranti ja hänen kollegansa Juulia Heikkinen pohtivat vallan kasautumista Helsingin Sanomissa aluevaalien jälkeen: kolme neljästä aluevaltuutetusta oli kunnanvaltuutettuja.
Jääviyskysymykset ovat synnyttäneet hämmennystä. Miten toimia, jos kunnan ja alueen edut menevät ristiin? Paneutuminenkin herättää kysymyksiä. Kuinka superedustajat ehtivät perehtyä kaikkeen?
Toisaalta superedustajat ovat tiedon kulkeutumiselle hyvä, epävirallinen reitti sekä instituutioiden välillä että virallisen politiikan ja parademokraattisen järjestelmän välillä. Heille karttuu taitoja ja verkostoja nuoresta pitäen.
Osaa luottamustehtävistä superedustajat tuntuvat hoitavan nimenomaan eliitin verkostoihin tiukemmin imeytyäkseen, tutkijat arvioivat.
Burgerin ostajan vapaus
Totaalidemokratia-sana ei silti viittaa totalitarismiin eikä väitä, että olisimme parademokraattisiin instituutioihin kahlittuja, Eranti selventää.
— Jos ei halua hommata hampurilaista vasemmalle kallellaan olevan osuuskunta Tradekan tytäryhtiöstä Burger Kingista, niin aina voi mennä McDonaldsiin.
Yhä uudestaan ehdolle asettuvien ihmisten selkien takaa löytyy Suomelle ominainen passiivisten jäsenyyksien kulttuuri, Eranti kuvailee. Niin osuuskauppaan kuin kirkkoon kuuluu iso joukko hiljaisia osakkaita.
— Instituutioihin kuuluminen on pitkään ollut suomalaisille tärkeää — ei niinkään osallistuminen.
Viime vuosina tilanne näyttää muuttuneen. Nuoria aktiiveja ei välttämättä enää kiinnosta muodollinen jäsenyys vaan tekeminen.
HOK-Elannon vaalit pidettiin huhtikuussa 2024. Suomen seuraavat kuntavaalit sekä kaikkiaan toiset aluevaalit järjestetään puolestaan huhtikuussa 2025.
Yliopisto-lehti on Helsingin yliopiston tiedeaikakauslehti, joka on sitoutunut Journalistin ohjeisiin.