Artikkeli on julkaistu Yliopisto-lehdessä 6/2022.
Tuore kasvatustieteen tohtori on tyytymätön. Iida Pyyn mielestä kasvatuksessa ja sen tutkimuksessa ei käsitellä riittävästi tunteita. Etenkin poliittiset tunteet — toivo, pelko, viha ja myötätunto — pitäisi nostaa paremmin julkiseen keskusteluun. Niillä on keskeinen rooli demokratian tulevaisuuden kannalta.
Poliittiset tunteet vaikuttavat Pyyn mukaan siihen, miten ihmiset kasvavat demokraattisen yhteisön jäseniksi.
— Toimiva demokratia vaatii edes joidenkin yhteisten poliittisten tavoitteiden rakentamista. Poliittiset tunteet kuten myötätunto ja luottamus motivoivat sitoutumaan yhteisiin päämääriin.
Esimerkiksi rasistista syrjintää voi olla vaikea kitkeä, koska se kumpuaa kollektiivisesta pelosta ja vihasta, josta ei ole helppoa päästää irti. Tuore tohtori jaksaa silti olla optimistinen.
Pyy soveltaa väitöskirjassaan Martha Nussbaumin kasvatusfilosofiaa tunteisiin. Hänen mukaansa on kasvattajien vastuulla, että nuoret oppivat demokraattisen elämäntavan.
— Tunteiden eri ilmenemismuotoja sekä mahdollisia hyötyjä ja haittoja tulisi käsitellä jo koulussa, Pyy sanoo.
Poliittinen polarisaatio ja suuret globaalit haasteet liberaaleissa demokratioissa lisäävät tunteiden tutkimuksen tarvetta.
— Tutkimukseeni vaikuttivat nuorten ilmastoliike, vähemmistöjä sortava vihapuhe ja esimerkiksi 2010-luvun lopulla turvapaikanhakijoihin kohdistunut pelko, joka näkyi uutisissa ja keskustelussa.
Iida Pyy väitteli 27.5. Helsingin yliopistossa aiheesta Evolving Emotions: The relevance of Martha Nussbaum’s theory of political emotions in education.
Yliopisto-lehti on Helsingin yliopiston tiedeaikakauslehti, joka on sitoutunut Journalistin ohjeisiin.