Auktoriteettiusko kuihtuu, ja ihmiset haluavat päättäjien perustelevan valintojaan tiedolla, tulevaisuusvaliokunnan puheenjohtaja Päivi Lipponen arvioi avatessaan yliopiston ja tulevaisuusvaliokunnan yhteisen seminaarin eduskunnassa tänään 8.10. Kaksi kolmasosaa suomalaisista on Tiedebarometrin (2013) mukaan vahvasti sitä mieltä, että päätöksenteon olisi pohjauduttava nykyistä vankemmin tieteeseen.
Seminaarin aiheena oli tutkimustiedon ja tutkijoiden asiantuntemuksen entistä parempi hyödyntäminen päätöksenteossa.
Useita seminaarin puhujia huolestuttaa tiedon ja mielipiteiden rinnastuminen toisiinsa, niin julkisissa keskusteluissa kuin politiikan instituutioissa. Tulevaisuusvaliokunnan varapuheenjohtaja Oras Tynkkynen harmitteli eduskuntakeskusteluja, joissa ”erääseen blogiin” ja useiden tutkimusten tuloksia syntetisoivaan meta-analyysiin viitataan, kuin niillä olisi yhtäläinen perusteluvoima.
Vastaavasti Ylen tiedetoimittaja Leena Mattila arvosteli mediamaailmaa epä-älyllisestä tavasta antaa mielipiteelle ja tiedolle sama painoarvo.
Poliitikoille tiedelukutaitoa…
Eduskunnan ja ministeriöiden työn ryhdistämiseksi sekä virkamiesten että poliitikkojen tiedelukutaitoa olisikin kohennettava, Oras Tynkkynen sanoo. Tämän lisäksi tarvitaan välittäjiä, kuten tieteen ja politiikan välistä vuoropuhelua ilmastokysymyksissä edistävä monitieteinen ilmastopaneeli.
Tynkkynen toivoo myös joukkoistamisesta apua siihen, että päättäjät saavat tarvitsemansa tiedon parhailta mahdollisilta tutkijoilta. Nykyisellään valiokunnat valitsevat kuultavat asiantuntijat varsin sattumanvaraisesti, eivätkä käsillä olevan kysymyksen osaavimmat asiantuntijat välttämättä osu mukaan. Joukkoistaminen antaa useammille tutkijoille tilaisuuden pohjustaa lainsäädäntötyötä ja muuta päätöksentekoa.
Tutkimustulosten järjestelmällisen seurannan ja asiantuntijarekisterien avulla voitaisiin pitää aisoissa sellainen näennäinen tutkimustuloksiin nojautuminen, jonka todellinen motiivi on löytää omalle pyrkimykselle komealta kalskahtavat perustelut. Minkä hyvänsä idean tai hankkeen tueksi pystyy löytämään tutkimustuloksen, jos tieteen kenttää haravoi tarkoitushakuisesti ja lukee tuloksia valikoiden.
Helsingin yliopiston kansleri emeritus Kari Raivio ehdottaakin valtioneuvoston kanslialle tällä viikolla jättämässään selvityksessä, että Tiedeakatemiain neuvottelukuntaan perustettaisiin päättäjien tarpeita palveleva tiedeanalyysiyksikkö.
…ja tutkijoille pedagogin otetta
Myös tieteentekijöillä on oppimista, korosti Raija Vahasalo, sivistysvaliokunnan puheenjohtaja. Tutkija tarvitsee hänen mukaansa melkoisen annoksen pedagogisia kykyjä osatakseen kertoa asiansa päättäjälle hyvin ja ymmärrettävästi.
Niin ikään Päivi Lipponen painotti tiedon muovaamista helposti lähestyttävään, käytettävään muotoon. Tieto on analysoitava niin, että sen pohjalta pystyy tekemään johtopäätöksiä: taustoja ja laajempia yhteyksiä on valotettava. Hän rinnasti tiedon nykyistä taitavamman paketoimisen siihen, että tutkimusmaailmaan kaivattaisiin muutenkin tuotteistamisen taitoa.
Tulevaisuusvaliokunnan ja yliopiston keskustelutilaisuus oli osa yliopiston tämänsyksyistä Hyvä yhteiskunta 2100 -tiedeohjelmaa. Teeman tapahtumat jatkuvat muun muassa Tiedekulmassa 7.11. asti.