Artikkeli on julkaistu Yliopisto-lehdessä 9/2022.
Maailmanpolitiikassa katseet ovat kääntyneet helmikuusta lähtien Ukrainaan ja syksyn tullen Iraniin. Mutta mitä kuuluu Afganistaniin, jota Taleban jälleen hallitsee?
— Taloudellinen kurjuus on suurta, ja ihmisillä on vaikeuksia saada tarpeeksi ruokaa. Yhteiskunta muuttuu konservatiivisemmaksi ja oikeudet vähenevät, Lähi-idän tutkimuksen professori Hannu Juusola arvioi.
Naisten mahdollisuudet kouluttautua, käydä töissä ja liikkua julkisilla paikoilla ovat kaventuneet, pukeutumisen rajoitteet puolestaan lisääntyneet. Mielenterveysongelmat ja itsemurhat ovat yleisiä.
— Kun naiset pyyhitään pois julkisesta tilasta, heidän mahdollisuutensa vaikuttaa yhteiskuntaan vähenevät dramaattisesti, kertoo tutkija Ilona Kuusi, joka valmistelee väitöskirjaa poliittisten, yhteiskunnallisten ja alueellisten muutosten tohtoriohjelmassa.
Naiset eivät ole Talebanin hallinnon ainoita kärsijöitä.
— Isis tekee pommi-iskuja maassa, ja huonontunut ihmisoikeustilanne on kohdistunut naisten lisäksi paljon šiialaiseen hazara-vähemmistöön, Juusola sanoo.
Länsimaissa saattaa näyttää siltä, että julmuudet kohdistuvat vain Afganistanin naisiin.
— Kaikkia toisinajattelijoita ja vähemmistöjä kuitenkin vainotaan, Kuusi arvioi.
Yhdysvallat oli Afganistanissa kaksikymmentä vuotta
Yhdysvaltain läsnäolon aikana afganistanilaisten koulutustaso parani. Nyt koulutettu väestö pyrkii pois maasta.
— Se johtaa taantumaan, ja valtion mahdollisuudet modernin talouden rakentamiseen heikkenevät, Juusola sanoo.
Yhdysvallat miehitti Afganistanin alun perin syyskuun 11. päivän terrori-iskujen jälkeen 2001.
— On monimutkainen kysymys, pystytäänkö valtiota muuttamaan ulkoapäin. On vähän esimerkkejä siitä, että se onnistuisi ainakaan aseellisella hyökkäyksellä. Muutoksen pitää tapahtua yhteiskunnan sisällä, Juusola toteaa.
Nyt Yhdysvallat pitää hallussaan merkittävää osaa Afganistanin keskuspankin varallisuudesta ja vastustaa varojen palauttamista.
Suhteiden katkaisemisessa tutkijat näkevät riskejä.
— On tärkeää, että yhteyksiä Afganistaniin ei katkaista. Vuoropuheluun pitää pyrkiä niin, että apu on sidottu muutosten toteutumiseen, Juusola sanoo.
Historiaa ei tule unohtaa.
— Lännen pitää ottaa vastuuta. Afganistanissa on oltu monta kymmentä vuotta, eikä sitä voida nyt hylätä, Kuusi sanoo.
Yliopisto-lehti on Helsingin yliopiston tiedeaikakauslehti, joka on sitoutunut Journalistin ohjeisiin.