Artikkeli on julkaistu Yliopisto-lehdessä 4/2022.
Media on ollut kevättalven ajan täynnä sotaa, ja tutkijaa toisensa jälkeen on pyydetty kommentoimaan turvallisuusaiheita.
Suomessa tieteentekijöillä on perinteikäs rooli myös turvallisuuden ja sotilaallisen maanpuolustuksen kysymysten ennakoinnissa. Puolustushallinnon asiantuntijoita ja eri alojen tutkijoita yhteen kokoava Maanpuolustuksen tieteellinen neuvottelukunta, Matine, vietti viime vuonna 60-vuotisjuhliaan.
— Neuvottelukunta tukee eri aloilla tehtävää puolustustutkimusta, Matinen puheenjohtaja, professori Sasu Tarkoma kertoo.
— Tieteellinen tieto on tärkeää kansainvälisen yhteistyön, uhkien ennakoinnin ja maanpuolustuksellisen asiantuntemuksen kehittämisen kannalta.
Neuvottelukuntaan kuuluu muun muassa lääketieteen, oikeustieteen, yhteiskuntatieteiden, tekniikan sekä luonnontieteiden tutkijoita. Tarkoma itse on tietojenkäsittelytieteilijä. Helsingin yliopistosta mukana ovat myös elintarviketurvallisuuden asiantuntija, professori Johanna Björkroth, oikeustieteilijä, professori Susanna Lindroos-Hovinheimo, politiikantutkija, professori Eeva Luhtakallio sekä Venäjä-spesialisti, apulaisprofessori Katri Pynnöniemi.
Tarkoman mukaan monitieteisyys on tässäkin yhteydessä paikallaan: Suomen turvallisuusympäristö haasteineen on monimutkainen ja monialainen kokonaisuus.
Matine on rahoittanut muun muassa zoonoosivirologian professori Olli Vapalahden ryhmää, joka tutki viruksiin liittyvää diagnostiikkaa kenttäolosuhteissa sekä tietojenkäsittelytieteilijä, professori Laura Ruotsalaisen paikannusjärjestelmiin paneutunutta hanketta.
Neuvottelukunta on seurannut Ukrainan sotaa ja sen vaikutuksia tarkasti, Tarkoma sanoo.
— Kriisi näkyy varmasti tutkimuksessa. Meidän on tärkeä ymmärtää muuttunutta turvallisuustilannetta.
Yliopisto-lehti on Helsingin yliopiston tiedeaikakauslehti, joka on sitoutunut Journalistin ohjeisiin.